Nahoittaa vai nahkoa?
Sanakysymyksiä 1/1982

Paavo Pulkkinen

Nahoittaa vai nahkoa?

Turkistarhauksesta puhuttaessa on tullut tavaksi käyttää verbiä nahoittaa tarkoittamassa eläimen surmaamista ja nylkemistä sekä nahan kuivattamista. Kyseisen toimenpidesarjan keskeinen vaihe on nylkeminen, ja varsinkin puhuttaessa riistaeläinten ”nahoittamisesta” näyttäisi usein sana nylkeä sopivan tilalle mainiosti.

Vanhastaan nahoittaa on merkinnyt vain ’varustaa, vars. päällystää nahalla’. Myös lukuisat muut konkreettisesta substantiivista johdetut vastaavarakenteiset verbit tarkoittavat aina kantasanalla varustamista: heloittaa, hiekoittaa, lannoittaa, lastoittaa, nastoittaa, pauloittaa, raudoittaa, viitoittaa jne. Kun uusimuotinen nahoittaa tarkoittaa likipitäen päinvastaista, kuin sana vuosisatoja on tarkoittanut, ja kun uusi merkitys on lisäksi pahoin ristiriidassa yleisten johtosuhteiden kanssa, on aihetta harkita tilalle parempaa ilmaisua.

Sopivimmalta näyttää tarkoitukseen verbi nahkoa, joka entuudestaan merkitsee ’nylkeä’. Turkistarhauksesta puheen ollen sanan merkityssisältöön olisi mahdutettavissa nylkemisen lisäksi myös eläimen tappaminen ja nahan kuivattaminen. (Verbiä ovat minun lisäkseni puoltaneet julkisesti ainakin Matti Sadeniemi ja Esko Koivusalo.)

Toinen mahdollisuus olisi Hannes Tepon ehdottama turkistaa, joka luontevasti liittyy sellaisiin saalistamista tms. tarkoittaviin kaptatiiviverbeihin kuin lehdestää, linnustaa, marjastaa jne. Myös nahka-sanasta olisi johdettavissa samantyyppinen ilmaus: nahastaa. Tämä muistuttaisi läheisesti viron kieleen äskettäin omaksuttua uudissanaa nahastada ’nylkeä turkiseläimiä’.

*

Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 18.1.82 edellä olevan alustuksen pohjalta suosittaa turkistarhauksen tarpeisiin merkitykseen ’poistaa nahka’ verbiä nahkoa : nahkon. Muita mahdollisuuksia olisivat verbit turkistaa ja viron mallin mukaan nahastaa. Vastaavat ammattinimitykset olisivat nahkoja tai harkittavina vaihtoehtoina turkistaja ja nahastaja.

Paavo Pulkkinen