Myötä- ja vastamäessä
Jokisen eväät 4/2010

Riina Klemettinen

Myötä- ja vastamäessä

Pienenä oli jännittävää olla häävieraana, kun serkkupoika meni naimisiin. Mummut töristivät nenäliinoihinsa, kun rakastavaiset pujottivat sormuksia. Kunnantalolla hääkakku maistui morsiamen isän pitäessä puhetta myötä- ja vastamäistä. ”Ne tarkoittavat samaa kuin ala- ja ylämäki”, selitti äiti kuiskaten, ”toisen kanssa on jaettava sekä hyvät että huonot hetket.” Illalla peiton alla kaikui mielessä Mendelssohnin lisäksi kysymys: milloin ne mutkat tulevat matkaan, ylä- vai alamäessä?

Myötä- ja vastamäen kaltaisissa ilmauksissa herättää hämmennystä se, että eri mielikuvat ohjaavat tulkintaa päinvastaisiin suuntiin. Vastakkain joutuvat toisaalta yleinen kokemus ylä- tai alamäkeen kulkemisesta ja toisaalta taipumus ajatella, että siinä, missä hyvän ja tavoiteltavan paikka on ylhäällä, sijaitsee paha ja vältettävä alhaalla.

Mäen päälle kapuaminen on työlästä, mutta alaspäin pääsee ponnistelematta. Tätä tunnettua tosiasiaa hyödynnetään kuvailmauksissa. Kun sananlaskun mukaan kehotetaan auttamaan miestä mäessä, on kulkusuunta luonnollisesti ylöspäin; alashan mies pääsisi varmasti omin neuvoinkin. Todella vaikeaksi eteneminen käy, jos tie nousee kerta kaikkiaan  pystyyn.

Yhtä lailla fraaseissa käytetään hyväksi toista näkökulmaa, hyvän ja pahan sijaintia. Esimerkiksi monet mielialaa koskevat ilmaukset ovat tällaisia. Surullisena mieli on maassa, kun taas onnellisena liihotetaan seitsemännessä taivaassa. Masentunut rahnustaa alla päin murheen laaksossa, mutta hyväntuulinen käyskentelee pää pilvissä onnensa kukkuloilla.

Onnea ja menestystä sekä näiden vastakohtia kuvataan samaan tapaan. Esimerkiksi huipulla oleminen viittaa tavallisesti ammatilliseen menestymiseen. Alas vajoaminen ja pohjalla oleminen puolestaan saattavat merkitä menestymättömyyden ohella moraalista rappiota. Silloin saattaa tehdä mieli kadota maan rakoon.

Lentäminen ja putoaminen ovat myös fraaseissa toistuvia elementtejä, joissa hyödynnetään samankaltaisia mielikuvia. Hyvä idea saa nopeasti ilmaa siipiensä alle, mutta huonot ehdotukset ammutaan alas.

Useimmiten on helppo päätellä, mistä pystysuuntia hyödyntävissä ilmauksissa on kyse. Tulkinnan varaa voi kuitenkin jäädä juuri ylä- ja alamäkien yhteydessä, kun kokemus kiipeämisestä ja alas laskettelusta sekä tieto hyvän ja pahan totunnaisesta sijainnista ovat ristiriidassa.

Jos taloussivuilla uutisoidaan  yrityksen alamäen alkaneen osakekaupoista, tarkoitus on luultavasti kertoa, mistä firman huonot ajat saivat alkunsa. Mistään hyvästä tuskin voi olla kysymys. Periaatteessa voisi kuitenkin ajatella, että yrityksessä on meneillään osakekaupoista alkanut leppoisa kausi, jonka aikana vain lasketellaan kuvitteellista mäenrinnettä alas.

Entä mitä mahtaa tarkoittaa, kun urheilu-uutisen otsikko kertoo, että maajoukkueella on huima ylämäki edessään? Nousu voi tässä merkitä sekä nousujohteista tulevaisuutta että vaikeuksia, jotka joukkueen on voitettava. Otsikon tulkintaa voi ohjata kumpi mielikuva tahansa. Varmuuden vuoksi kannattaa lukea koko juttu, sillä viimeistään tekstiyhteyden avulla päädytään yleensä oikeaan merkitykseen.

Myötä- ja vastamäestäkään ei kannata tehdä ongelmaa. Vastaisen voi tulkita joko vaikeuksiksi tai tieksi kohti yhteistä huippua ja myötäisen helpoksi matkanteoksi tai laskusuhdanteeksi parisuhteessa. Ei kai sillä niin väliä – kunhan matkaa tehdään yhdessä!

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.

Riina Klemettinen