Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Artikkeli 4/1996

Klaus Laalo

Monitulkintaisia genetiivirakenteita

Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin monimutkaisia rakenteita, jotka usein saattavat olla sinänsä hyvinmuodostuneita, mutta lukemisen kannalta raskaita. Joskus kirjoittajan muodostamat rakenteet voivat olla suorastaan harhaanjohtavia; nimitän näitä kirjoitetulle kielelle ominaisia, lukijan kannalta ongelmallisia rakenteita riskirakenteiksi. Tällaiset rakenteet muodostavat riskin luettavuuden kannalta: lukijan on vaikea jäsentää riskirakenteita kirjoittajan tarkoittamalla tavalla, ja jos lukija ei lopulta suorastaan ymmärrä ilmausta väärin, hän on kuitenkin vaarassa ainakin väliaikaisesti harhautua toiseen tulkintaan kuin kirjoittaja on tarkoittanut.

Tarkastelen yhtä riskirakenteiden tyyppiä, n-päätteiseen sijaan (genetiivi-akkusatiiviin) liittyviä luettavuusongelmia. Esimerkistöni on tuoretta ja varsin monipuolista. Aineiston kokoamisessa on ollut apuna tarkkasilmäisen lukevan yleisön aktiivisuus, sillä suurimman osan esimerkeistä olen poiminut Suomen Kuvalehden vuosien 1995 ja 1996 Jyvistä ja akanoista; näiden esimerkkien jäljessä on sulkumerkkien sisässä viite, josta käy ilmi, missä lehden numerossa kyseinen esimerkki on julkaistu. Muut esimerkit ovat kertyneet erilaisia tekstejä lukiessani.

Genetiivin ja pääsanan välinen kiila

Genetiivi on suomessa hyvin yleinen ja monikäyttöinen sijamuoto. Jokseenkin selkeältä vaikuttaa genetiivin esiintyminen pääsanansa etumääritteenä. Ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos väärä sana työntyy pääsanan rooliin. Näin käy helposti silloin, kun genetiivin ja sen pääsanan väliin kiilataan jotain sellaista, mikä saattaisi itsekin sopia genetiivin pääsanaksi. Esimerkiksi lause ”Lohjan pääkirjastossa on esillä marttojen suolapitoisuuksia käsittelevä näyttely” (SK 12/95) hahmottuu helposti niin, että olisi kyse marttojen suolapitoisuuksista, kun näyttelyn eteen on kiilattu pari sanaa. Tämän hahmotuksen syy on luonnollisesti se, että lukija etenee tekstissä vasemmalta oikealle yrittäen jatkuvasti muodostaa mielessään merkitysyksiköitä, ja ensimmäiseksi rakentuva merkityskokonaisuus (marttojen suolapitoisuus) hahmottuu ainakin väliaikaiseksi tulkinnaksi. Samasta syystä lause ”yhdestä putiikista saa esimerkiksi aitoja naisten luilla vahvistettuja korsetteja sekä sukkanauhaliivejä” (SK 13/95) olisi turvallisempi asussa ”naisten luuvahvisteisia korsetteja”, niin ettei synny hahmotusta ”naisten luut”.

Lisää tapauksia, joissa pääsanan ja genetiivin väliin on kiilattu lukijaa harhauttavia sanoja:

Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut päätöksen Helge Kosken tuhkan läjitykseen tarkoitetun kaatopaikan ympäristöhakemuksesta (SK 7/96).

Viranomaisten kompostointia koskevat ohjeet on koottu ympäristöministeriön Pienkompostointioppaaseen (SK 14/96). – Tässä syntyy aluksi helposti hahmotus, että viranomaisia kompostoitaisiin.

Elokuun 1. päivänä ilmestyivät molempien lentokoneiden istuintaskuista löytyvien asiakaslehtiemme tuoreimmat numerot (SK 51–52/95). – Tässä syntyy ensin hahmotus ”molemmat lentokoneet”; kirjoittajan tarkoittama rakenne molempien asiakaslehtiemme hahmottuu hitaasti, koska mutkikas kiilarakenne hajottaa sen.

Genetiivikasaumien ongelmia

Genetiivin asema rakenteessa hämärtyy helposti, jos eri tavoin jäsentyviä genetiivejä esiintyy kaksikin peräkkäin: kun puhuttiin ”ulkomaille lähtevän oppaan suunnittelusta” tarkoitettiin ulkomaille lähtijän opasta (itse opas ei siis ole lähdössä); ”avoimen postimerkin suunnittelukilpailun voittaja” taas ei suunnitellut avointa postimerkkiä. Vastaavanlaisia kahden erityyppisen peräkkäisen genetiivin tapauksia: ”Työttömien lasten pelätään täyttävän päiväkodit” (SK 5/96) ja ”Ohtaojan laitoksen tärkein työsarka on lohikantojen hoitaminen. Johtaja Pentti Pasanen seuraa Satu Kynsijärven mädin puhdistusta.” (SK 20/95)

Genetiivikasaumien yhteydessä riski voi olla päinvastainenkin kiilagenetiiveihin nähden: pääsanan ja genetiivin välissä esiintyvä aines saattaa hahmottua kiilaksi vaikka onkin itse oikea pääsana. Kumpi esimerkiksi seuraavassa on lopetettu, presidentti vai jengi: ”– – he pahoinpitelivät nyttemmin lopetetun Iron Hog ‑jengin presidentin”? (SK 3/95)

Genetiivikasaumissa korostuu sanajärjestyksen vaikutus: ”17. 1. klo 10 avataan käytettyjen naisten merkkivaatteiden liike Kauppakatu 15:ssä. Tervetuloa avajaiskahville!” (SK 28.1.94) – Tarkoitus on tietysti kertoa, että merkkivaatteet ovat käytettyjä, mutta lukija voi harhautua yrittäessään rakentaa merkitysyksiköitä: käytettyjen ja naisten hahmottuvat helposti yhdeksi lausekkeeksi, koska ne sijaitsevat tekstissä peräkkäin.

Subjektin ja objektin genetiivi

Luettavuusriskejä syntyy myös siitä, että subjektin ja objektin genetiivi sekaantuvat keskenään: tekijästä näyttää tulevan tekemisen kohde tai kohteesta tekijä. Näin käy esimerkiksi tapauksessa ”Unicef-myymälässä Lehtocenterissä toimii nyt myös lasten kirpputori. Pöydiltä löytyy jo mm. lämpimiä sukkia, lapsia, toppavaatteita sekä juhlamekkoja.” (SK 46/95) – Tähän on sattunut sekä tulkinnanvarainen genetiivi lasten että painovirhe lapsia (po. lapasia), ja yhdessä nämä kaksi lipsahdusta hämmentävät lukijaa: myydäänkö Lehtocenterissä lapsia?

Tekijän ja tekemisen kohteen sekaantumien joukossa muodostavat tärkeän alaryhmän tapaukset, joissa genetiivi voi hahmottua teonnimijohdoksen objektiksi, vaikka se on tarkoitettu subjektiksi. Genetiivin hahmottaminen objektiksi voisi saada jopa etusijan, jos tulkinta tapahtuisi pelkästään lauserakenteen varassa, mutta useimmiten tähän hahmotukseen liittyvä ajatus tuntuu niin järjenvastaiselta, että lukijan on pakko etsiytyä subjektihahmotukseen:

”Paukuttelu on kielletty aivan talojen läheisyydessä ja lasten ampumisesta sovitaan etukäteen paikka ja aika, jossa ampuminen suoritetaan.” (SK 3/95) – On tarkoitus puhua ajasta, jolloin lapset ampuvat (ilotulitteita), mutta tässä lapset hahmottuvat helposti myös ampumisen kohteeksi.

”Lapin luonnonsuojelupiiri: Paikallisten asukkaiden metsästys sallittava puistoissa ja suojelualueilla.” (SK 16/95) – Vaatimus on, että paikallisille asukkaille on sallittava metsästys, mutta rakenne näyttäisi tarkoittavan sitä, että asukkaita pitäisi saada metsästää.

Monien tyttöjen syöminen jää liian niukaksi koulussa.” (SK 18/95) – Kyse on siitä, miten paljon tytöt syövät, mutta rakenne ohjaa myös sellaiseen tulkintaan, että tyttöjä syödään.

Ellipsin vaikutus

Tekijä hahmottuu helposti tekemisen kohteeksi, jos kohde itse jätetään mainitsematta (ns. ellipsi), kuten tapauksessa ”Marja-Liisa ja Elisakin olivat Harrin jatkamisen kannalla.” (SK 20/95) – Ei aiota jatkaa Harria eli Harrin pituutta, vaan Harri aikoo jatkaa (kilpailemistaan). Muita tapauksia:

”Kuopio on jäämässä tänä kesänä vossikatta. Tieto viimekesäisen ajurin lopettamisesta tuli yllättäen viikko, pari sitten.” (SK 27/95) – Ajuria ei ole lopetettu, vaan hän on lopettanut (ajamisen).

”Silakka- ja siikamarkkinoiden ohjelma. Perjantai 1. 9. 10.00 Kauppiaiden myynti alkaa.” (SK 39/95) – Kauppiaita ei myydä vaan he myyvät (kalaa).

”Aikuiselle lapsen syöminen voi koitua varsinaiseksi projektiksi. Lelukasa lautasen äärellä ei ole – – hyvä vaihtoehto – –.” (SK 9/96); ”Oman lomittajan syömisestä kinataan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos ei hyväksy tätä kuten työn opastusta tai valvontakäyntejäkään korvausperusteeksi, kun viljelijä palkkaa itse lomittajan.” (SK 9/96)

Myös tekstuaalisesta ellipsistä, tietyn sanan pois jättämisestä toiston välttämiseksi, voi syntyä riskejä, kuten seuraavissa genetiivitapauksissa: ”Sandaalit. Naisten nahkaa 59:–. Väri valkoinen ja ruskea. Miesten nahkaa 99:–. Koot 40–46.” (SK 28/96) – Jottei syntyisi mielikuvaa naisten ja miesten nahan myymisestä, voisi tiivistää esimerkiksi näin: ”Nahkasandaaleja. Naisten 59:– Väri – –. Miesten 99:– Koot – –.”

Kun genetiiviin ellipsin yhteydessä liittyy partisiipin käyttö, syntyy sellaisia tapauksia kuin ”Poliisi piiritti miehen ampuneen asunnon aamulla” (SK 3/95) ja ”Poliisi eristi pihamaallaan ammuskelleen talon Ilomantsissa. (SK 3/95). Tässä voi syntyä sellainenkin absurdi hahmotus että asunto ampui miehen tai talo ammuskeli pihamaallaan.

Tahattomia riskirakenteita – huvia ja hämmennystä

Genetiivin asema lausekokonaisuudessa on kaksihahmotteinen myös seuraavissa tapauksissa: ”Kaarinassa touhusi ryhmä, joka entuudestaan oli poliisille tuntematon. Sen perkaamisen yhteydessä on löytynyt useita kymmeniä alapään jakelijoita.” (SK 50/95); ”Paloittelemme ruokamestarin ja lihamestarin tunnetulla ammattitaidolla.” (SK 5/96)

Monitulkintaisuus on tekstissä ongelma silloin, kun kirjoittaja on pyrkinyt yksiselitteisyyteen mutta rakenne johtaa lukijan ajatukset harhaan. Eri asia on, jos monihahmotteisuus on tarkoituksellista, kuten Mirkka Rekolan tiiviissä muotoilussa ”matkustin yön ja päivän laivassa”, missä samoja genetiivejä hyödynnetään kahdesti ja ne liittyvät tekstissä sekä taakse- että eteenpäin: matka kesti yön ja päivän, laiva oli sekä yö- että päivälaiva.

Jos tavallisessa asiaproosassa esiintyy huvittavia monitulkintaisuuksia, ne vievät helposti lukijan huomion, joka kohdistuu kirjoittajan tarkoittaman sanoman sijasta toisaalle. Joskus monitulkintainen lauserakenne saattaa peräti johtaa lukijaa harhaan, jos tämä ei löydäkään kirjoittajan tarkoittamaa tulkintaa vaan vain sen, mihin harkitsematon rakenne ohjaa ajatukset.

 

Klaus Laalo on Tampereen yliopiston suomen kielen apulaisprofessori (sähköposti skklla@uta.fi).
Klaus Laalo