Monikulttuurista
Alkusanat 3/2006

Riitta Eronen

Monikulttuurista

Kielitoimiston käytävän seinällä on juliste, jossa esitellään maailman eri kielten kirjainmerkit. Latinalaiset kirjaimemme ovat niistä häviävän pieni osa. Miten niin erilaisilla merkeillä voidaan kertoa samoista asioista?

Kielet ovat olleet vuorovaikutuksessa keskenään aina kun niiden käyttäjät ovat kohdanneet. Nykyisin vuorovaikutus on entistä laajempaa, onhan esimerkiksi tiedonvälitys samanaikaista ja maailmanlaajuista, kun koko maailma pyritään saamaan yhdeksi talousalueeksi. Kulttuurit eivät kuitenkaan vain kohtaa vaan saattavat törmätäkin, myös kieliasioissa. Ei ole yksinkertaista aina vastata kysymyksiin, mikä on jonkin paikan oikea nimi ja miten se pitäisi kirjoittaa, tai missä muodossa toisesta kielestä ja toiselta kulttuurialueelta tuleva käsite pitäisi siirtää omaan kieleen.

Nämä kysymykset koskettavat tietysti muitakin kuin suomalaisia, ja vastausten löytäminen edellyttää kompromisseja ja yhteisiä sopimuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Näin toimittaessa voidaan sitten perustella, miksi esimerkiksi Pekingin rinnalla on kirjoitusasu Beijing ja juanin rinnalla yuan – tai ymmärtää, miksi lähdeluettelossa viitataan samaan kirjoittajaan nimillä Bahtin, Bachtin ja Bakhtin. Muun muassa näitä asioita käsitellään tässä lehdessä.

Runsaasti kielitietoa, myös vastauksia edellä mainitun tyyppisiin nimikysymyksiin, on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla, joita parhaillaan uudistetaan. Tavoitteena on, että tietoon pääsee käsiksi mahdollisimman yksinkertaisesti. Uudistetut sivut tulevat käyttöön vielä tämän vuoden (2006) aikana.

Sanakirjojen, myös yksikielisten, pitäisi olla kaikkien saatavilla esimerkiksi kouluissa ja kirjastoissa. Näyttää kuitenkin siltä, että niissä haetaan tietoa osin vanhentuneistakin kirjoista. Toivottavasti hyllyissä on sijaa nyt painettuna kolmiosaisena teoksena ilmestyvälle Kielitoimiston sanakirjalle, josta löytyvät myös sellaiset nykyajan käsitteet kuin vaikkapa monikulttuurinen ja maailmanlaajuistua.

Kansainvälisyyden mukanaan tuomiin kielellisiin haasteisiin vastaaminen oli suomen kielen lautakunnan edellisen kolmivuotiskauden teema. Mitä kaikkea tämä tarkoitti käytännössä? Muun muassa siitä kertoo katsaus lautakunnan 2000-luvun toimiin. Kiitos tästä katsauksesta Taru Kolehmaiselle, joka nyt luopuu lautakunnan sihteerin tehtävistä; uutena sihteerinä aloittaa Salli Kankaanpää Kielitoimistosta. Uuden kauden alkaessa on syytä kiittää erityisesti vuodesta 1997 asti mukana ollutta Anita Julinia ja toivottaa tervetulleeksi hänen seuraajansa Mervi Murto. Molemmat edustavat äidinkielenopettajia, joiden ääni ja asiantuntemus ovat merkittäviä kielestä keskusteltaessa.

Riitta Eronen