Viime kesänä Helsingin Sanomat järjesti sanakilpailun, jossa etsittiin nimitystä kahviautomaattien ”maidolle”. Ainetta ei saa kutsua maidoksi, koska se ei täytä EU:n maidolle asettamia normeja. Kilpailun voitti sana maidoke, joka on kantasanan maito johdos.

Ke-johtimisia sanoja on monenlaisia, esimerkiksi sellaisia adjektiivi- ja verbipohjaisia sanoja kuin kovike, vahvike, sytyke ja kuuloke. Substantiivikantaiset ke-johdokset ilmaisevat usein kantasanan tarkoitteen kaltaista, mutta siitä jollakin olennaisella tavalla poikkeavaa esinettä tai asiaa. Esimerkiksi saareke on saarimainen, mutta se ei ole saari. On kyllä sellaisiakin sanoja, joiden merkitys menee lähelle kantasanaa: lahdeke on pieni lahti, niemeke on (pieni) niemi. Maidoke vertautuu sanaan rahake: sitä käytetään automaateissa ja mittareissa rahan sijasta; se on kolikkomainen, mutta se ei ole raha.

Uusissa sanoissa olennaista on se, mikä merkitys niille annetaan ja minkä mielikuvan ne kielenkäyttäjissä herättävät. Maidokkeen merkitys on sanaa ehdottaneiden suuresta määrästä päätellen selvä: maidokkeen ymmärretään tarkoittavan maidon korviketta, jotakin, joka on ”ei-maitoa”. Ke-johtimella onkin vahva korvikkeeseen viittaava tehtävä, kuten sanassa vaimoke. Sama vivahde on sellaisessakin sanassa kuin seinäke.

Korvikkeeksi johdos on mielletty aiemminkin, kun on ehdotettu sanaa äidike ”äidin korvikkeeksi” eli sairaan lapsen päivähoitajan nimitykseksi. Sanaa maidoke on ehdotettu kuoritun maidon nimitykseksi 1950-luvulla. Se ei kuitenkaan tullut käyttöön – ehkä juuri siksi, että se on tuonut liiaksi mieleen korvikkeen, ”ei-maidon”?