Kysymys

Christfrid Gananderin kirjassa Uudempia Uloswalituita Satuja (1784) yksi tarinoista kertoo siitä, kuinka plebeijit, alempi antiikin Rooman kahdesta yhteiskuntaluokasta, nousivat vuonna 493 eaa. kapinaan hallitsevia patriiseja vastaan. Tällöin konsuli Agrippa Menenius Lanatus – Gananderilla ”Mennius Agrippa” – vertasi tilannetta käsien ja jalkojen kapinaan mahaa vastaan:

[Eivät] he tienneet yhtään syytä, mixi hänen yxin piti rauhasa makaaman ja lihoman – –. He lausuit wielä päällisexi, että jos ei Maha (Watta) tahdo ynnä heidän kansaan ropottaa ja työtä tehdä, nijn ei hekän kauwemmin tahdo askareita toimittaa, ja ylöspitää häntä.

Mitä tässä merkitsee verbi ropottaa? Onko sana Gananderin omaa keksintöä, vai onko joku jo aiemmin käyttänyt sitä?

Vastaus

Ropottaa-verbi on lainattu venäjästä ja merkitsee samaa kuin venäjän работать, siis työskennellä, tehdä työtä. Sadussa kädet ja jalat painottavat sanottavaansa käyttämällä rinnastusta ropottaa ja tehdä työtä.

Vanhan kirjasuomen arkistossa verbistä ropottaa on ainoastaan tämä Gananderin satujen esiintymä, jossa venäläisperäinen sana on hauskasti saanut sijan antiikin roomalaisen puheessa. Sanakirjassaan Nytt Finskt Lexicon (1787) Ganander esittää verbille rinnakkaisasun robottaa ja mainitsee, että verbi on lähtöisin venäjästä. Sanakirjassa on myös työntekoa merkitsevät substantiivijohdokset ropotus (rinnalla robotus) ja ropottaminen.

Työn tekemistä merkitsevä ropottaa-verbi tunnetaan myös Suomen murteissa, joita on kerätty talteen pääasiassa 1900-luvulla. (Deskriptiivisellä, esim. sateen ja kiehuvan keitoksen ääntä kuvailevalla ropottaa-verbillä ei ole yhteyttä tähän toiseen ropottaa-verbiin.) Esimerkiksi Riistavedeltä on merkitty muistiin 1930-luvulla sanaparsi ”Joka on kirkossa, se on kirkossa, joka on kotona, se ropottaa”. Tietoja on myös harvinaisemmista samakantaisista verbeistä ropotaida, ropotoida ja ropotia. Vaikka Suomen murteiden sanakirja on vasta tulossa r-alkuisiin sanoihin, jo julkaistulta aakkosväliltä löytyy artikkeli jalkaropotti, jonka Sakkolasta muistiin pannun esimerkin mukaan loisen piti tehdä talossa ”kolme päiveä ropottii, jalkaropottii” – siis jalkatyötä.