Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?
Artikkeli 2/2020

Henna Leskelä

Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?

Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?

#koronavirus, #pysykotona, #etätyö. Muun muassa nämä aihetunnisteet tulivat tutuiksi Twitterin ja Instagramin käyttäjille menneen kevään aikana. Seurasin koronavirus­pandemiaan liittyvien tunnisteiden eli hashtagien käyttöä näissä kahdessa somekanavassa maaliskuun puolivälistä toukokuun lopulle. Pandemian alkuvaiheessa uutisiin tai sosiaaliseen mediaankaan ei juuri muuta mahtunut, mikä vaikutti myös aihetunnisteiden määrään ja kirjoon. Tilanne tasaantui kevään mittaan.

Aihetunnisteella tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa käytettävää, ristikkomerkistä ja sitä seuraavasta sanasta tai merkkijonosta koostuvaa tunnistetta, joka tekee samaan aihepiiriin liittyvien päivitysten seuraamisesta helpompaa. Tällaisia ovat esimerkiksi jo edellä mainitsemani #koronavirus ja #pysykotona; aihetunnisteissa erikseen kirjoitettavat sanat kirjoitetaan yhteen eikä yhdysviivaa käytetä, jotta tunnisteen muodostama linkki pysyy ehjänä. Hashtag voi sisältää myös esimerkiksi numeroita: #covid19fi.

Twitterin, Instagramin ja aihetunnisteiden käytöstä

Valitsin tarkasteltavaksi juuri Twitterin ja Instagramin, sillä näissä kanavissa aihetunnisteet ovat melko kiinteä osa päivityksiä (toisin kuin esim. Facebookissa) ja niiden avulla voi seurata itseä kiinnostavia teemoja ja keskusteluja. Lisäksi Twitter ja Instagram eroavat kanavina riittävästi toisistaan, joten niistä muodostuva kuva on laajempi kuin jos olisin tarkastellut vain yhtä kanavaa.

Twitter on tekstipainotteinen yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jossa yksi päivitys voi olla enintään 280 merkin pituinen. Päivitykset eli tviitit sisältävät usein linkin jollekin sivustolle. Instagram puolestaan on kuvien ja videoiden jakosovellus eli kuvapainotteinen kanava, mutta julkaisuihin on mahdollista lisätä melko pitkästikin tekstiä.

Twitterissä sisällöt ovat pääosin kaikkien nähtävillä, Instagramissa puolestaan voi valita, onko tili julkinen vai yksityinen. Olen poiminut artikkelia varten somevirrasta koronaan selvästi liittyviä aihetunnisteita, jos olen huomannut, että niitä on käytetty enemmän kuin pari kertaa ja käyttäjiä on ollut useita. Lisäksi Twitterissä avuksi on ollut Suosittuja aiheita sinulle ‑toiminto, joka näyttää sillä hetkellä paljon käytetyt aihetunnisteet.

Kevään 2020 suosittuja aihetunnisteita.

Kevään 2020 suosittuja aihetunnisteita.

Suomessa Twitterillä on noin miljoona käyttäjää ja Instagramilla noin kaksi miljoonaa. Koronapandemia on lisännyt somen käyttöä, minkä myötä Instagram saavutti Suomessa uuden käyttäjäennätyksensä. Samalla Twitterin käyttö lisääntyi somekanavista suhteessa eniten. (Tiedot Harto Pöngän blogista, johon linkki artikkelin lopussa.) Kotiin eristäytyminen on siis tehnyt hyvää someaktiivisuudelle, ja tämä näkyikin seuraamissani kanavissa muun muassa kiihkeänä keskusteluna (#maskitkaikille, #koulutkiinni) ja erilaisina someverkostoissa kulkevina haasteina (#nallehaaste, #koronahaaste).

Kuten käyttäjämääristäkin huomaa, somekanavat ja niissä käytetyt aihetunnisteet ovat vaikuttamisen ja verkostoitumisen välineitä. Tuhannet silmäparit voivat nähdä yksittäisen somepäivityksen, mutta tunnisteet tavoittavat toistuvuutensa vuoksi vielä suuremman määrän katselukertoja. Tätä on hyödynnetty myös pandemian aikana esimerkiksi kampanjamaisten hashtagien muodossa (jo mainitut #pysykotona, #maskitkaikille). Käskymuotoisuus, ytimekäs toteavuus ja mahdollisuus muodostaa lauseita toimivat viestinnällisinä tehokeinoina.

Koronakevään kestosuosikit

Monet somen aihetunnisteet ovat luonteeltaan tilapäisiä ja satunnaisiakin, jotkin taas saattavat ns. trendata eli olla suosiossa enintään viikon parin ajan, kunnes käyttö hiipuu. Osa koronaan liittyvistä aihetunnisteista on kuitenkin pitänyt pintansa viikkojen varrella. Tällaisia ovat ennen kaikkea tautiin ja virukseen viittaavat ”yleistunnisteet”, kuten #koronafi, #koronasuomi, #covid19fi(nland), #koronavirus, #koronaepidemia ja #koronapandemia.

Näitä tunnisteita näkyy käytettävän monenlaisissa päivityksissä, joissa voi olla myös jokin tietty näkökulma aihepiiriin. Esimerkiksi tunnisteilla #koronavirus ja #covid19fi voidaan ikään kuin merkitä postaukset osaksi suurta koronakeskustelua, käsiteltiin niissä sitten sairastuneiden määrää, hengityssuojainten käyttöä tai parhaita leipäreseptejä.

Lähempänä ihmisten arkea ovat olleet sellaiset melko yleisluonteiset aihetunnisteet kuin #koronaaika, #koronaarki ja #koronakevät. Näitäkin on käytetty koko kevään ajan, ja viimeksi mainitun voisi kenties nimetä yhdeksi viime kuukausien suosituimmista hashtageista. Kiinnostavaa on, ettei tämä tunniste ollut erityisen suosittu heti aluksi, vaan vakiintui viikkojen kuluessa, kun tilanteeseen saatiin pitempi perspektiivi: tämä kevät todella on koronakevät. Aika näyttää, vakiintuuko myös #koronakesä käyttöön yhtä laajalti – nähty se toki jo on!

Osa koronaan liittyvistä aihetunnisteista on pitänyt pintansa viikkojen varrella.

Arkisia havaintoja ja kokemuksia on raportoitu sosiaaliseen mediaan kuukausien mittaan myös tunnisteella #koronapäiväkirja, joka on ollut ahkerasti käytössä niin Twitterissä kuin Instagramissa:

”Ennen teksti-tv:stä aamulla pistetilasto. Nyt tartunta- ja kuolintilasto. #koronapäiväkirja” (Tuomas Kyrön tviitti 7.4.2020)

Samalla on esiintynyt myös tiettyihin näkökulmiin tai aiheisiin viittaavia hashtageja, jotka ovat kiertäneet somessa viikkokaupalla. Tällainen on #pysykotona, jota voi pitää yhtenä somekevään 2020 tunnusmerkeistä (englanniksi #stayhome). Jotkut ovat jopa päivittäneet ilmauksen osaksi käyttäjänimeään, kuten ”Maija Meikäläinen pysyy kotona”. Tunnisteen iskulausehenkisyys ei ole täysin harvinainen piirre tarkastelemieni aihetunnisteiden joukossa (esim. yhteenkuuluvuutta ja toivoa kasvattavat #tästäkinselvitään, #yhdessäerikseen).

Selvemmin yhteiskunnan toimintaan viittaavia, usean kuukauden ajan käytettyjä aihetunnisteita ovat olleet #poikkeustila ja #poikkeusolot sekä #koronakriisi. Viimeksi mainittua on käytetty varsinkin Twitterissä esimerkiksi taloudesta ja politiikasta ja niihin liittyvistä päätöksistä keskusteltaessa. Tunniste #koronakriisi on kuitenkin suosittu myös Instagramissa, jossa se on esiintynyt muuallakin kuin ns. kovien aiheiden yhteydessä:

– – Tuntuu että viikon suurin tartuntariski oli nimenomaan ulkoillessa. Oletko saanut liikkua luonnossa rauhassa vai onko lähiluontosi ruuhkainen? #lähiluonto #lapsetluontoon #koronakriisi [– –]" (Luontohetki-blogin tili 6.4.2020)

Kannanottoja ja kampanjointia

Kanavan luonteen vuoksi etenkin Twitterissä koronatilanne, pandemian seuraukset ja valtioiden erilaiset linjaukset ovat herättäneet runsaasti keskustelua. On ruodittu esimerkiksi taloudellisia ja sosiaalisiakin vaikutuksia, Suomen hallituksen päätöksiä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia ohjeistuksia. Näihin aihepiireihin liittyvien tunnisteiden avulla pystyy melko hyvin seuraamaan kevään tapahtumia ja muutoksia tautitilanteessa.

Maalis-huhtikuussa sometettiin ahkerasti esimerkiksi voimaan tulleesta valmiuslaista ja Uudenmaan sulusta. #valmiuslaki, #uusimaa, #rajat ovat toki aihetunnisteina tuttuja muistakin yhteyksistä (vastaavista vanhoista tutuista lisää jäljempänä). Samoihin aikoihin Twitterissä kohistiin presidentti Niinistön ehdottamasta korona-ajan operatiivisesta kriisiryhmästä, ja silloin trendasi #nyrkki. Jo huhtikuussa alkoi keskustelu erilaisista hengityssuojaimista (#maskigate, #maskitkaikille, #kasvosuojain), ja samassa yhteydessä Huoltovarmuuskeskus ja sosiaali- ja terveysministeriö pääsivät otsikoihin ja sitä kautta myös somen aihetunnisteiksi.

Myös näistä yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista viestimiseen on käytetty erilaisia korona-alkuisia tunnisteita. Huhtikuussa Twitterissä käsiteltiin THL:n lähettämää koronakirjettä, joka ei saavuttanut kaikkia kansalaisia:

”Myydään perille saapunut ja avaamaton #koronakirje” (Samuli Haapalan tviitti 29.4.2020)

Toukokuussa taas somekeskustelu pyöri pitkälti koulujen avaamisen ympärillä, johon skeptisesti suhtautuneet käyttivät hashtagia #koronakoulu. Business Finlandin yrityksille jakama #koronatuki puhutti paljon, sillä sen koettiin paikoin menneen väärille tahoille. Kevään edetessä alettiin pohtia aikaa koronan jälkeen (#postkorona). Millainen on Suomen #koronaexit eli miten rajoituksista vähitellen luovutaan – vai koittaako sittenkin #uusinormaali?

Lisäksi yksi yhteiskunnallinen ilmiö ovat olleet monet kampanjat, joita on järjestetty jopa valtiovallan taholta. #suomitoimii on valtioneuvoston kanslian huhtikuussa aloittama kampanja, jonka tarkoituksena on tukea kriisiviestintää korona-aikana. Valtioneuvosto ja poliisi puolestaan järjestivät yhdessä #virtuaalivappu-kampanjan, ja Helsingin Sanomat on luotsannut #suomiauttaa-projektia, jossa avun tarjoajat ja saajat ohjataan toistensa luo. Yritysten palvelujen hyödyntämiseen taas on rohkaistu esimerkiksi hashtageilla #tueyrittäjää, #tuepaikallista ja englanniksi #supportyourlocal. Näitä ovat käyttäneet muun muassa Instagram-vaikuttajat.

Somehaasteita, arkea ja juhlaa

Sosiaalisen median palveluissa ovat toki päässeet esiin myös kevyemmät, jokapäiväisemmät aiheet. Yksi koronakevään alkuvaiheen ilmiöistä olivat somehaasteet, joista jotkut innostuivat ja joihin toiset tympääntyivät alkuunsa. Erilaisten haasteiden määrä myös selvästi väheni kesää kohti. Tunnetuimpia lienee #nallehaaste, jonka ajatuksena oli ilahduttaa asettamalla nalleja ikkunoihin lasten bongailtavaksi. Lisäksi Instagramissa kiersi esimerkiksi #eitänään-haaste, jossa kerrottiin, mitä olisi normaalisti ollut tekemässä mutta minkä jätti nyt koronan takia väliin.

Leivonta oli yksi kotoilukevään trendeistä. #hapanjuuri

Leivonta oli yksi kotoilukevään trendeistä. #hapanjuuri

Kuva: Eva Holm, Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).

Somettajien huumorintaju ei ole kadonnut pandemiankaan aikana – paikoin se vain on ollut entistäkin mustempaa. Somehaastebuumi kirvoitti omanlaisiaan kommentteja, ja kiinnostavaa on ollut myös joidenkin aihetunnisteiden sarkastinen käyttö. Yksi tapaus on englanninkielinen #natureishealing (”luonto on toipumassa”), jota käytettiin alkukeväästä aidon ilahtuneesti: koska ihmiset pysyivät kotona, eläimet saivat enemmän tilaa ja vesistöt kirkastuivat. Kevään kuluessa tunnistetta alettiin kuitenkin käyttää myös humoristisesti ja siitä kehittyi meemi:

”Mahtavaa! Sali on ollut kiinni 2,5 kk, ja ihmisten poissa ollessa painot ovat vihdoin palaamassa oikeille paikoilleen telineille. #natureishealing” (Jimmy Nylundin tviitti 3.6.2020)

Hurttia huumoria on mukana monissa ulkonäköönkin liittyvissä hashtageissa; #koronakotoilu kun toi monille mukanaan myös kotoisemman olomuodon ja ‑asun. Tutuiksi ovat tulleet muun muassa #koronatukka, kun kampaajakäynnit ovat jääneet väliin, sekä #koronaparta ja #koronaviikset, kun siistimisen suhteen on pystynyt ottamaan vähän rennommin. Instagramiin on perustettu Koronalooks-niminen tili, ja muutenkin ihmiset ovat julkaisseet kuvia omasta kalsarilookistaan #koronalooks- ja #karanteenilooks-tunnisteilla:

”Koronalooks goes sport! Tämän kotikuntosalityylin kulmakiviä ovat villasukat, kumppanin yöpaita ja hurmaavat hiusdonitsit. Muistathan jakaa myös omat tyylisi #koronalooks-hashtagilla!” (Koronalooks-tili 19.3.2020)

Koronasta huolimatta vuosi on jatkanut kiertoaan: tuli #koronapääsiäinen ja #etävirpominen sekä #koronavappu, #etävappu ja #virtuaalivappu. Monilla kevätlapsilla oli #koronasynttärit, ja koulujen ja opintojen päättymistä juhlittiin uudella tavalla sähköisesti (#virtuaalivalmistujaiset, #etäjuhlat). Niin helsinkiläisen vapun vieton kuin ylioppilasjuhlien yhteydessä käytettiin tunnisteita #etälakitus ja #virtuaalilakitus.

Vanhoja tuttuja uudessa yhteydessä

Oma ryhmänsä ovat aihetunnisteet, joita on yleisluonteisuutensa vuoksi käytetty jo aiemmin muissa yhteyksissä, mutta joiden suosio on noussut merkittävästi koronapandemian myötä. Tällaisia en ole kerännyt kovin aktiivisesti, mutta osa on esiintynyt somessa niin usein, ettei niiltä ole voinut välttyä.

Somen käyttäjillä on ollut paljon sanottavaa esimerkiksi kotiin siirtyneistä töistä ja oppitunneista (mm. #etätyöt, #etäopiskelu, #kotikoulu, #kotona). Lisäksi on keskusteltu kiihkeästi muistakin keinoista ja rajoituksista koronaepidemian hillitsemiseksi: #karanteeni (ja sen väännös #koronteeni), #eristäytyminen, #käsienpesu, #käsidesi, #rajavalvonta, #turvaväli. Nämä ovat kaikki tunnisteita, joita on hyödynnetty jo paljon ennen kuin kukaan tiesi covid-19:stä, mutta jotka somettajat varmasti liittävät tällä hetkellä vain ja ainoastaan koronaan.

Somekanavien tarkastelun perusteella on ilmeistä, että uuden tilanteen kuvaamiseen tarvitaan uutta sanastoa, mutta myös vanhalle on käyttöä – kenties osin uudessa merkityksessä. Samalla sosiaalinen media on osoittanut paikkansa näinä aikoina ja mahdollistanut yhteydenpidon ennennäkemättömällä tavalla. Enää somessa ”roikkuminen” ei ole ollut väärin, vaan se on voinut olla ainoa väylä pitää yhteyttä läheisiin sekä jakaa kokemuksia ja näkemyksiä poikkeusajasta.

 

Lue lisää

Pönkä, Harto: Koronakevään somekatsaus 5/2020. – Lehmätkin lentäis ‑blogi 8.5.2020. https://harto.wordpress.com/2020/05/08/koronakevaan-somekatsaus-05-2020/

Tervonen, Riikka: Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta. – Kielikello 2/2020. https://www.kielikello.fi/-/koronasuosta-parvekevappuun-uudissanoja-kahden-metrin-yhteiskunnasta

Henna Leskelä
Kirjoittaja työskentelee kielenhuoltajana ja Kielikellon toimitussihteerinä Kotimaisten kielten keskuksessa.