Mistä linnunmaito?
Sananen 2/2012

Taru Kolehmainen

Mistä linnunmaito?

Lempeän lämpimänä kesäiltana saatetaan ihastella, miten ”ilma on kuin linnunmaitoa”. Sama linnunmaito-vertaus tulee monelle mieleen myös lämpimissä uimavesissä lillutellessa. Mutta miksi juuri linnunmaito?

Yleisemmin kuin suloisen lämpimään ilmaan tai uimaveteen linnunmaito on vanhastaan liitetty johonkin harvinaiseen herkkuun, etenkin erittäin maistuvaan juomaan. Varhemmin se on usein ollut viinaa; se käy ilmi vanhasta kirjallisuudesta ja sananparsista. Muun muassa Artturi Leinosen teoksesta löytyy tällainen esimerkki: ”[Saksojen maalla] nieltiinkin hopeakannusta linnunmaitoa.” Kajaanista on poimittu sananparsi: ”Se on kun linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi.”

Mutta mitä erikoisen hyvää on linnunmaidossa? Ja mitä oikeastaan on linnunmaito? Onko sitä edes olemassa? Maitohan on nisäkäsnaaraiden tuottamaa ravintoa; eihän sitä linnuilla voi olla. Ei varsinaisesti olekaan, tosin kyyhkysen tiedetään valmistavan poikasilleen kuvussaan maitomaista ainetta, kyyhkynmaitoa. Se on siis harvinaista herkkua lintumaailmassakin. Mutta siinä ehkä on linnunmaidon alkujuuri.

Linnunmaito on laajentunut makuaistimuksesta ilmaisemaan muutakin harvinaisen hyvän olon tuntemusta. Se näkyy Kielitoimiston sanakirjan (2006) linnunmaito-esimerkissä: ”Elämä on kuin linnunmaitoa”. Selityksenä on: ’elämä on nautittavaa, ihanaa’.

Linnunmaidon rinnalla esiintyy kielessä, vaikka nykyään harvemmin, samaa merkitsevä linnunpiimä. Myös sitä tapaa vanhassa kirjallisuudessa ja sananparsissa. Seitsemän veljeksen Juhani huokaa tyytyväisenä Impivaaran joulun yltäkylläisyydessä: ”Mikä on meidän täällä ollaksemme. Mitä puuttuu?” Timo vahvistaa: ”Ei Jumalan armoa eikä linnunkaan piimää. Aitta on ruokaa täys ja pirttimme lämmin.” Timon repliikki Jumalan armosta ja linnunpiimästä viittaa selvästi vanhaan sananparteen, jonka Kivi on varmasti tuntenut: ”Kaikkija rahalla saa paitti Jumalan armoo ja linnun piimää” (Hämeenlinna).

Linnun maito ja linnun piimä ovat siis samaa ainetta: jotakin harvinaisen hyvää ja vaikeasti saatavaa. Se osoittaa, että myös sanat maito ja piimä voivat merkitä samaa eli maitoa. Eräät murteemme sen todistavatkin: piimä merkitsee maitoa tai maidon kaltaista ainetta laajalti länsimurteiden alueella. Viron yleiskielessä sana piim merkitsee maitoa;  piimä on hapupiim eli hapanmaito. Suomen tapaan Virossa tunnetaan myös ilmaus linnupiim. Sielläkin se tarkoittaa jotain harvinaista herkkua.

Kreikan taruston mukaan jumalat joivat Olympos-vuorella jaloa juomaa, nektaria. Joissain lähteissä tämä juoma on käännetty linnunmaidoksi. Että niin harvinaista herkkua!

 

Taru Kolehmainen