Millainen on keskiaikainen mansikka?
Kysyttyä 1/2007

Marjatta Palander

Millainen on keskiaikainen mansikka?

Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä merkitys mainitaan vuonna 2006 ilmestyneessä Kielitoimiston sanakirjassakin. Puutarha-alalla keskiaikainen tarkoittaa kuitenkin suunnilleen samaa kuin ’melko aikainen, suhteellisen aikainen’. Adjektiivia näkee käytettävän ainakin mansikoiden, herneiden, kaalien ja siemenviljojen sadon ajoittumismäärittelyissä. Seuraavat esimerkit on poimittu erään marjatilan mansikkapellolla olleista opasteista, joissa esiteltiin mansikkalajikkeiden ominaisuuksia:

– Jonsok. Aikainen, talvenkestävä.
– Korona. Keskiaikainen, makea. Pinta rikkoutuu helposti.
– Polka. Keskiaikainen, kiinteä. Kestää hyvin kuljetusta.
– Bounty. Myöhäinen, makea.

Keski-alkuiset yhdysadjektiivit ovat tavallisimmin inen-loppuisia, kuten keski-ikäinen, keskihintainen, keskikokoinen, keskimääräinen, keskipituinen ja keskituloinen. Keski-alkuosa voidaan kuitenkin liittää myös muuntyyppiseen adjektiiviin. Asevarusteluterminä tuttu on keskipitkän matkan ohjus, ja oppimääränkin voi luokitella keskipitkäksi, mutta keskilyhyt ei ole yhtä hyvin vakiintunut kieleen. Samoin puhutaan keskisuurista yliopistoista; keskipieni-adjektiiville on ilmeisesti ollut vähemmän tarvetta.

Joskus keski-alkuista yhdyssanaa sopisi korvaamaan puoli-alkuinen, mutta käytännössä sanoilla on taipumus hakeutua tiettyjen sanojen seuraan. Esimerkiksi keskivaikeaa käytetään yleisesti kuvailtaessa sanaristikkoa, juoksurataa, testiä tai vaikkapa määriteltäessä inkontinenssin vaikeusastetta. Sen sijaan puolivaikea näyttäisi Google-haun harvojen osumien perusteella yhdistyvän varsinkin masennuksen luokitteluun. Viiniterminä taas puolimakea on vakiintunut, keskimakea harvemmin käytetty.

Keski-alkuisten yhdysadjektiivien suosio perustunee niiden termimäiseen luonteeseen; niillä ilmauksesta saadaan täsmällisempi kuin käyttämällä sellaisia määritteitä kuin melko, suhteellisen tai verrattain. Siten keskirasvainen ruokavalio ei ole rasvaton mutta on kuitenkin terveellisempi kuin runsasrasvainen, keskisuolainen taas ei ole suolaton mutta ei runsassuolainenkaan.

Adjektiivin keskiaikainen lisäksi puutarhureiden kielessä on myös keskimyöhäinen. Mitä useampia lajikkeita syntyy, sitä tarkempi asteikko tarvitaan sadon ajoittumiserotteluunkin. Jos siis mansikansäilöjä ei ehdi pellolle tai torille aikaisten marjojen kypsyessä, häntä odottavat vielä keskiaikaiset, keskimyöhäiset ja myöhäiset mansikat.

Kirjoittaja on suomen kielen lautakunnan jäsen.

Marjatta Palander