Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?
Keskustelua 2/2015

Erkki Lyytikäinen

Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?

Kielikellon 1/2015 kysymyspalstalla käsitellään erisnimikantaisia prolatiivimuotoja (Kuopioitse ’Kuopion kautta’, twitteritse tai Twitteritse ’Twitterin välityksellä’). Lehti suosittaa, että ainakin paikannimikantaiset johdokset kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella. Haluaisin vielä pohtia pienen alkukirjaimen mahdollisuutta, jopa ensisijaisuutta.

Prolatiivin asemasta suomen kielen taivutusjärjestelmässä on käyty keskustelua, kuten Sari Maamies vastauksessaan kertoo. Prolatiivilla on sijamuotomaisia piirteitä, mutta Iso suomen kielioppi (§ 385) on ottanut sen yksiselitteisen kannan, että prolatiivi ei ole sijamuoto vaan johdostyyppi. Näin ollen sitä voidaan nähdäkseni käsitellä kuten muitakin johdoksia myös alkukirjainkysymyksessä.

Tähän asti on ollut voimassa sääntö tai ainakin käytäntö, että 1) erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kaikissa sijamuodoissa (Kuopiossa, Kuopiolle, Kuopioksi jne.) ja 2) erisnimikantaiset johdokset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (kuopiolainen, kuopiomainen, kuopious, kuopioistaa jne.). Tämän säännön mukaisesti kirjoitetaan myös prolatiivijohdos kuopioitse pienellä alkukirjaimella. Samoin kirjoitetaan välineen tai keinon merkitystä kantava twitteritse ja facebookitse.

Kun alkukirjainpulma ratkaistaan vanhan säännön mukaan puhtaasti muodollisin perustein, säästyy paljon aikaa ja vaivaa: ei tarvitse pohtia kunkin yksittäisen tapauksen merkitystä, ei tarvitse päätellä, säilyykö erisnimen luonne vai ei, ei liioin tarvitse miettiä, onko kyse paikasta tai välineestä. Pelkkä muotoryhmä ratkaisee oikeinkirjoituksen, ja systeemin yksinkertaisuus säilyy. Tämä ratkaisu myötäilee perinteistä niukkaa linjaa ison alkukirjaimen käytössä.

Kommentti

Erkki Lyytikäisen esittämä periaate on selkeä. Sen ongelmana tavallisen kielenkäyttäjän kannalta kuitenkin on, että pitää tietää, miten prolatiivimuoto luokitellaan kieliopillisesti (substantiivi vai adverbijohdos). Se ei ole kielioppiin perehtymättömälle itsestään selvää, koska – kuten Iso suomen kielioppikin toteaa – substantiivikantaiset (i)tse-johdokset ovat taivutusmuotomaisia.

Loogista, kaikkiin tilanteisiin ongelmitta sopivaa sääntöä on tässäkin tapauksessa vaikea luoda. Varsinkin paikannimestä muodostetut prolatiivit hahmottuvat hyvin sijamuotomaisiksi, ja siksi iso alkukirjain tuntuu niissä monen mielestä ensisijaiselta, esim. Kuopioitse, Liisankaduitse, Stockmannitse. ‑(i)tse-johdoksia voi verrata ‑ittain-loppuisiin muotoihin, jotka ovat kiistatta johdoksia. Niitä muodostetaan joskus harvoin myös erisnimistä, esim. ”Valikoimat vaihtelevat Anttiloittain.” Tässäkin pienen alkukirjaimen käyttö tuntuisi oudolta. 

Sari Maamies

Erkki Lyytikäinen

Kirjoittaja on eläkkeellä Helsingin yliopiston suomen kielen amanuenssin toimesta.