Meänkielen revitaliseerinkiä
Vähemmistökielet 2/2014

Inga-Britt Uusitalo

Meänkielen revitaliseerinkiä

Meänkieli  on yksi  Ruotsin virallisista vähemmistökielistä. Se  on kehittynyt Pohjois-Ruotsissa puhutusta  suomesta, mistä syystä suomenkielisten  on melko helppo ymmärtää sitä. Miten saada kieli säilymään? Siitä kertoo yksi meänkielen ahkerista  käyttäjistä.

Täälä Tornionlaaksossa  tehthään paljon töitä ette säilyttää ja kehittää meänkieltä. Meilä oon esimerkiksi vilkas raatio, Meänraatio, jossako oon meänkielisiä lähätyksiä viis päivää viikossa. Ohjelmat oon kaikkia uutisista reportaashiin, kaikki varvattu musikin kansa. Meänraatio yrittää saaja nuorempaaki väkeä kuuntelheen heän ohjelmia ja net oon kansa ottanheet kaksi nuorempaa vaimoa töihiin. Sitä paitti Meänraatio tekkee aktiiviä työtä ette saaja nämät nuoret kehittämhään heän ommaa kieltä.  Joka perjantai oon ohjelma nimeltä Finnmix johonka saapii soittaa ja toivoa terhveisiä ja musikkia ja kerran kuukauvessa oon kansa popylääri suoralähätys, Kielinurkka, johonka kuunteliat saavat soittaa ja kysyä kielistä ja komenteerata kieliä. Tässä oon silloin ennen kaikkia kyse meänkielestä ja suomenkielestä. Kaikki mennee tietenki kansa kuunella webbilä. Tämä työ mitä tehhään Pajalan raatiostyytiossa oon jättiläisen suuresta arvosta!

Meilä oon Tornionlaakson teatteri Pajalassa jossako pelathaan teatteria niin meänkielelä, suomenkielelä, saamenkielelä ko ruottinkielelä.  Tietenki olis vielä parempaa jos tämä teatteri saattas vielä enämpi prufileerata itteänsä ja aivan käyttää meänkieltä ja suomenkieltä, elikkä jos joka työläinen hallittis näitä kieliä. Täälä Tornionlaaksossa oon monta musikkiryhmää joistako Raj-Raj band ja Meänland band oon net nuoremat musikkiryhmät jokka enniiten käyttävät meänkieltä heän repertuaarissa. Sitten oon tietenki semmosia artistia jokka laulavat meänkielelä silloin tällöin.

Avisia joka tullee ulos joka päivä meilä ei ole. Sen siihaan meilä oon Meänmaan avisi jonka Meänmaan föreninki antaa ulos ja Met avisi jonka STR-T, Tornionlaaksolaiset, antavat ulos. Nämät avisit tulevat ulos nelisen kertaa vuessa. Ja Haaparannlehessä oon pikkunen kolymni joka viikko meänkielelä.

Kääntäjillä oon paljon töitä koska monet virastot antavat informasuunia meänkieleläki ja täälä oon monta kirjailiaa jokka kirjottavat päänäns meänkielistä literatyyriä. Meänkielelä annethaan ulos niin sanakirjoja ko runoja ja rumania. Monessa paikkaa piethään kielikylpyjä ja Pajalassa oon aukastu esikouluosasto joka oon kolmikielinen. Sielä oon innokas persunaali joka puhhuu niin meänkieltä, suomenkieltä ko ruottinkieltä. Koulun ala-astheela oon luokka joka oppii meänkieltä ja kuuenella luokala oon neljä lasta jokka oppivat meänkieltä.

Nämät ylhäälä mainitut esimerkit ei ole ko yks pikkunen osa kaikista mitä tehhään ette revitaliseerata meänkieltä.  Riittävätkos sitten nämät meän tehtävät ette saaja kielen säilymhään ja kehittymhään?

Kirjoittaja on toimittaja.

Aiheesta lisää

Harri Mantila: Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä. – Kielikello 3/2000.

 

Inga-Britt Uusitalo