Mäkimiehen mietelauseet
Jokisen eväät 1/2019

Riina Klemettinen

Mäkimiehen mietelauseet

Matti Nykänen muistetaan paitsi olympiavoittajana ja julkisuuden henkilönä myös omintakeisten aforismien keksijänä.

Kotka on poissa. Kaikkien aikojen mäkihyppääjä Matti Nykänen kuoli sairauskohtaukseen yöllä 4.2.2019. Hän eli elämän, josta ei puuttunut huippuja ja laaksoja mäkiuran jälkeenkään. Nykänen tunnettiin moninkertaisena olympiavoittajana, viihdetaiteilijana ja lööppijulkkiksena, mutta hänet muistetaan myös omanlaisistaan mietelauseista eli nykäismeistä.

Yksi Nykäsen tunnetuimmista sutkauksista kuuluu elämä on ihmisen parasta aikaa. Tätä ei käy kiistäminen. Kyseessä on oikeastaan mattimainen versio vanhasta latinankielisestä muistutuksesta carpe diem, ’tartu hetkeen’. Elämää on elettävä tässä ja nyt, toista tilaisuutta ei tiettävästi tule. Sama ajatus on japanilaisessa sananlaskussa, jossa kehotetaan ihailemaan kirsikkapuunkukkia nyt, koska myrskytuuli voi viedä ne yön aikana mennessään. Nuorison suussa sama ajatus on kiteytynyt yhteen sanaan: yolo (engl. you only live once, ’elät vain kerran, jokaisella on vain yksi elämä’).

Vähemmän tunnettuihin nykäismeihin kuuluu sauvakävelin siellä järvellä ja opin avantouinnin. Tällä viisaudella on likeinen yhteys esimerkiksi englanninkieliseen aforismiin when life gives you lemons, make lemonade (’kun elämä tarjoaa sitruunoita, tee niistä limonadia’). Hankalan, alkuun epämiellyttävän tilanteen voi aina kiepauttaa mahdollisuudeksi. Jäihin vajoaminen on tilaisuus nakata kävelysauvat sivuun ja paneutua talviuintiin. Syömäkelvottoman hedelmän taas voi jalostaa makoisaksi juomaksi.

Monien suurten ajatusten tavoin avautuvat useat nykäismitkin eri suuntiin ja tarjoavat vaihtoehtoisia tulkintamahdollisuuksia.

Sankareista suurimmillakin on heikkoutensa. Akilleella oli kantapäänsä, Teräsmiehellä kryptoniitti – ja Nykäsellä alkoholi. Klassinen nykäismi ehkä otin, ehkä en, so not, kunhan hyppy kulkee oli vastaus toimittajalle, joka kysyi Nykäsen alkoholin käytöstä kisamatkalla. Toimittaja ei ymmärtänyt olennaista, vaan takertui merkityksettömiin pikkuseikkoihin – hän ei siis nähnyt metsää puilta. Mäkimies hyppää mäkeä, ja muu on lillukanvarsia.

Monien suurten ajatusten tavoin avautuvat useat nykäismitkin eri suuntiin ja tarjoavat vaihtoehtoisia tulkintamahdollisuuksia. Nykäsen murjaisu kupin ottamisesta ja hypyn luistamisesta liittyy myös suomalaiseen sananparteen aina roiskuu, kun rapataan. Englantilainen taas voisi sanoa you can't make an omelette without breaking eggs (‘munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia’). Suurien tavoitteiden – mestaruuksien ja mitalien – saavuttaminen ei onnistu ilman uhrauksia. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Silloin toimittaja voi katsoa toiseen suuntaan.

"Kun sä lähdet hyppyyn, sä olet ihan yksin" alkaa eräs nykäismi.

Kuva: Juha Määttä, Kuvatoimisto Vastavalo

Nykäsen tiedetään kärsineen mäkihyppääjälle erikoisesta vaivasta, nimittäin korkean paikan kammosta. Hän onnistui kuitenkin käsittelemään pelkoaan: metri metriltä se mäki pienenee. Mäkeä voi tarkastella sen laelta, tuulisen hyppytornin huipulta, tai yhtä hyvin alhaalta laaksosta. Ajatuksella on selvä yhteys moniin tunnettuihin aforismeihin: pisara pisaralta jokikin syntyy tai tuhannen kilometrin matka alkaa ensi askeleesta. Monet muistavat vanhan vitsin: Miten elefantti syödään? – Pala kerrallaan. Kun suuren urakan tai pitkän matkan jakaa pieniin osiin, on ryhtyminen ja lähteminen helpompaa.

Nykäismeille on ominaista hiukan lapsellinen yksinkertaisuus, mutta kuitenkin niissä tuntuu piilevän jokin aikaa kestävä ja kuulijoihin vetoava totuus. Usein kuulee sanottavan, että raja hulluuden ja nerouden välillä on hiuksenhieno. Pätisikö sama joskus naiiviuden ja syvällisyyden väliseen eroon?

Riina Klemettinen

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.

Takaisin ylös