Maailma verkossa
Alkusanat 2/2005

Riitta Eronen

Maailma verkossa

Mitä sanat kertovat ajastamme? Ainakin ne viestivät kansainvälistymisestä – ja tietotekniikan kehityksestä. Kun tätä kehitystä edustava uudenlainen sähköinen sanakirja, CD-Perussanakirja, vuonna 1997 ilmestyi, oli Internet vasta tulossa jokamiehen ja ‑naisen käyttöön eikä sen alkava valtakausi vielä näkynyt sanakirjan uusissa hakusanoissa. Muutoksen airuena oli kuitenkin jo mm. sana sähköposti. – Suomen kielen lautakunta oli pari vuotta aikaisemmin ennättänyt suosittaa tätä suomalaista yhdyssanaa englannin E-mailin ja siitä muodostetun, atk-alan ammattilaisten käyttämän, meilin tilalle. CD-Perussanakirjassa sähköposti luokitetaan vielä erikoisalan termiksi.

CD-Perussanakirjassa on myös kolmisenkymmentä verkko-alkuista yhdyssanaa, mutta yksikään niistä ei vielä viittaa siihen verkkoon, jota nykyisin pidämme ensisijaisena (eli sähköiseen tietoverkkoon), vaan esimerkiksi kala- ja sähkönjakeluverkkoihin (verkkoallas, verkkojännite). Uusimmassa Kielitoimiston sanakirjassa (2004) sähköpostia ei enää pidetä erikoisalan erikoisterminä vaan tavallisena yleiskielen sanana. Verkko-alkuisia sanoja on lähes kaksinkertainen määrä CD-Perussanakirjaan verrattuna.

Nämä uudissanat kertovat siitä, kuinka monet asiat ovat siirtyneet reaalimaailmasta virtuaalimaailmaan: verkkolehti, verkkolääkäri, verkkomainonta, verkkomyynti, verkkoviestintä... ja tässä on vasta murto-osa meitä ympäröivistä verkkosanoista. Niitä voi vaivattomasti luetella lisää verkko-opetuksesta ja verkkopäiväkirjasta verkkoäänestykseen. Niitä myös syntyy koko ajan – viime vapun tienoissa kerrottiin, että ei ole tarvis mennä vappumarssille kevätkylmään, vaan senkin voi hoitaa verkossa osallistumalla nettimarssin: menee vain tietylle WWW-sivulle, valitsee sopivalla iskulauseella varustetun kyltin ja homma on sillä hoidettu!

No, totuus tietysti on, että todelliset tapahtumat vielä vievät voiton verkossa tapahtuvista. Verkkosanat heijastavat kuitenkin hiljaista vallankumousta, joka on tapahtunut viestinnässä. Vaikutukset ulottuvat laajalle: millaiseksi muuttuu käsitys tiedosta? Miten turvataan se, että tietotekniikkaa käyttämättömät eivät jää palvelujen ulkopuolelle?

Tärkeä kysymys on myös se, millaisia haasteita verkkomaailman kasvu asettaa kielenkäytölle. Verkossa on monta kielimuotoa virkakielestä chattailu-sivujen puhekieleen. Millaisia taitoja verkkotekstit vaativat lukijalta ja kirjoittajalta? Tässä Kielikellon numerossa käsitellään näitä asioita.

Kansainvälistyminen näkyy sanoissa – ja sanakirjoissa. Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Minna Haapanen, Liisa Nuutinen ja Marjatta Vilkamaa-Viitala kirjoittavat tässä lehdessä etenkin lainasanoista – mistä ne tulevat, miten niille luodaan vastineita, miten niitä taivutetaan? Sana tuo näkyviin monenlaisia kielenhuollon ohjeita: lainataanko sana sellaisenaan, pyritäänkö mukauttamaan se suomeen, vai olisiko parasta luoda täysin omaperäinen vastine? Kansainvälistyminen on haaste kielenhuollolle, jonka painotukset myös muuttuvat aikojen kuluessa. Siitä, millaiset periaatteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat ohjeiden taustalla, kertoo laajassa artikkelissaan suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Harri Mantila.

Riitta Eronen