Kirjoittajan käsikirjaston tärkeimmät teokset ovat yleiskielen sanakirja ja kielenhuollon opas, joista saa tietoa sanoista, kieliopillisista rakenteista ja oikeinkirjoituksesta. Tekstin rakentamisessa auttavat myös muut sanakirjat sekä tekstinhuollon ja kirjoittamisen oppaat. Työpaikalla tärkeimpien apuneuvojen pitäisi olla käden ulottuvilla, niin että jokainen kirjoittaja voi vaivatta tarkistaa ongelmakohdat saman tien.
Nykykielen sanakirjat
Ensimmäinen hankinta kirjoittajan käsikirjastoon on ajantasainen nykykielen sanakirja. Siitä voi tarkistaa paitsi sanojen oikeinkirjoituksen ja merkityksen myös taivutuksen ja tyylin, eräissä tapauksissa myös ääntämyksen. Lisäksi sanakirjoissa on runsaasti esimerkkejä sanojen käytöstä lauseyhteydessä.
| Kysymyksiä, joihin löytyy vastaus yleiskielen sanakirjasta |
| Kirjoitetaanko irrottaa vai irroittaa? (Irrottaa.) Kirjoitetaanko erikseen vapaa-ajan asunto vai yhteen vapaa-ajanasunto? (Vapaa-ajanasunto.) Nominatiivi vai genetiivi: ikkunapuitteet vai ikkunanpuitteet? (Ikkunanpuitteet.) Miten sanoja paasi ja helpi taivutetaan genetiivissä? (Paaden sekä helven tai helpin.) Sopiiko sana viltti asiatyyliin? (Ei. Samamerkityksinen asiatyylinen sana on huopa.) Miten äännetään airedalenterrieri? (Sanan voi ääntää [airedalenterrieri] tai [eǝdeilinterrieri].) Voiko kirjoittaa tiedottaa heitä? (Ei, vaan pitää kirjoittaa tiedottaa heille.) |
|
Kielitoimiston sanakirja 2004. CD-ROM-versio. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. (Saatavilla myös Internet-versio. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Kustantaja Kielikone Oy.) – Sanakirjaan kuuluu erillisenä osiona laaja paikannimiaineisto, jossa on 21 000 suomalaista paikannimeä taivutustietoineen. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 55. – Teos kuvaa nykyisen yleiskielen sanastoa ja antaa ohjeita sanojen käytöstä. Nykysuomen sanakirja (1951-1961). – Alan klassikosta on otettu jatkuvasti uusia painoksia, mutta teoksen sisältö on edelleen sama kuin ensimmäisen painoksen ilmestyessä. Ainoaksi yleiskielen sanakirjaksi Nykysuomen sanakirja ei siis enää aikaansa seuraavalle kirjoittajalle riitä. |
Vierassanakirjat
Yleiskielen sanakirjoissa on mukana melkoisesti myös vierasperäisiä sanoja. Vielä useampien vierassanojen merkityksen, oikeinkirjoituksen ja ääntämyksen voi tarkistaa erityisistä vierassana- eli sivistyssanakirjoista.
| Kysymyksiä, joihin löytyy vastaus vierassanakirjasta |
| Mitä tarkoittaa breviaario? (Se on katolisen kirkon rukouskäsikirja.) Miten chili äännetään? (Se äännetään [tšili].) Miten tavutetaan elektroninen? (Nykysuomen sivistyssanakirja: e-lekt-ro-ni-nen.) |
|
Kaarina Turtia, Sivistyssanat. Otava 2001. Veli Valpola, Suuri sivistyssanakirja. WSOY 2000. Nykysuomen sivistyssanakirja - Vierasperäiset sanat. (= Nykysuomen sanakirja 4.) 13. painos 1991. SKS ja WSOY. – Sisältää noin 30 000 hakusanaa; myös sanojen tavutus on merkitty. |
Erikoisalojen sanakirjat
Tarpeen mukaan käsikirjastoon kannattaa hankkia oman erikoisalan sanakirjoja. Niissä esitetään yleensä suomenkielisten termien muunkieliset vastineet, ja niihin sisältyy yleensä ainakin englanninkielinen hakemisto. Siksi ne ovat parhaita lähteitä etsittäessä vakiintuneita vastineita vieraskielisille termeille.
| Erikoisalan sanakirja auttaa seuraavanlaisissa pulmissa: |
| Mitä on graft-versus-host rejection suomeksi? (Lääketieteen termit: käänteishyljintä eli ’siirrännäissolukon immunologinen reaktio isäntäelimistöä kohtaan’.) Miten lyhytaikainen valuuttaluotto määritellään? (Taloussanasto:’Ulkomaan rahan määräinen enintään 1 vuoden pituinen luotto’.) |
| Lääketieteen termit. Duodecimin selittävä suursanakirja. 4., uud. painos. Helsinki 2002. – Lääketieteen suomen kielen perusteos, jossa hakusanoina ovat vakiintuneet suomenkieliset termit ja suomalaistetussa asussa olevat vierasperäiset ilmaukset. Termit selitetään ja niille annetaan latinainen, englantilainen ja ruotsalainen vastine ja lisäksi esitetään termien etymologiat. Rauno Tirri ym., Biologian sanakirja.Uudistetun laitoksen 1. painos. Otava 2001. – Määritelmät ja englantilais-suomalainen sanaluettelo. Myös laboratorio- ja kenttäbiologian slangisanasto. Taloussanasto. Yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. 8. uud. painos. Taloustieto Oy 2002. – Määritelmät. ATK-sanakirja. Monikielinen sanasto ja termien selitykset. Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta. 13., uudistettu painos. Talentum 2004. – Suomenkieliset termit ja niiden määritelmät sekä kaksikieliset sanastot englannista, ranskasta, ruotsista, saksasta, espanjasta, virosta ja venäjästä suomeen. Valtioneuvostosanasto. Valtioneuvoston kanslia. Edita. Helsinki 2004 (Kielipalvelun julkaisusarja). – Hallinnon erikoisalan termejä määritelmineen ja vastineineen seitsemällä kielellä. Encyclopædia Iuridica Fennica = Suomalainen oikeustietosanakirja. Suomalainen lakimiesyhdistys 1994-1999. – Seitsemän oikeusaloittain järjestettyä osaa sekä aakkosellinen hakemisto. |
Kielioppaat
Kirjoittaja tarvitsee myös sanaa laajempiin rakenteisiin ja oikeinkirjoitukseen keskittyvän kielenhuollon opaskirjan. Sellaisesta voi tarkistaa esimerkiksi pilkkusäännöt, ohjeet lyhenteiden ja numeroiden merkinnästä sekä sanojen yhdistämisen ja ison alkukirjaimen käytön periaatteet. Lisäksi oppaisiin sisältyy havainnollisia luetteloja ja taulukoita esimerkiksi siitä, miten numeroon tai lyhenteeseen liitetään taivutuspääte.
Oikeinkirjoituksen ja merkintäseikkojen lisäksi oppaat auttavat lause- ja muoto-opin pulmissa. Niistä selviää esimerkiksi, milloin predikaattiverbin pitää olla monikossa ja milloin käytetään omistusliitettä.
| Kysymyksiä, joihin löytyy vastaus kielenhuollon oppaista |
| Milloin mutta-sanan edelle tulee pilkku? (Mutta-sanan edellä voi aina käyttää pilkkua, mutta siihen voi soveltaa myös samoja pilkkusääntöjä kuin ja-sanaan ja muihin rinnastuskonjunktioihin.) Kirjoitetaanko Euroopan Unioni vai Euroopan unioni? (Euroopan unioni, sillä moniosaisissa järjestöjen yms. nimissä vain ensimmäinen osa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.) Miten kirjoitetaan numeroin ja merkein Lämpö nousee viiteen celsiusasteeseen? (Lämpö nousee 5 C:seen.) Onko lause Esitelmän aiheena on Suomen keskiaikaiset linnat oikein muodostettu? (Ei, sillä lauseessa ei ole predikatiivia, ja silloin predikaatti on samassa luvussa kuin subjekti. Predikaatti tulee siis monikkoon: Esitelmän aiheena ovat Suomen keskiaikaiset linnat.) |
|
Verkko-Kielikello. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Oy Stellatum Ab. – Vuosien 1968-2004 Kielikellojen sähköinen arkisto. Käyttäjäoikeuden voi ostaa Stellatumista. Terho Itkonen, Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. 2. painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2002. – Hakuteos ja käsikirja. Oikeakielisyysohjeet aakkosellisessa hakemistossa (n. 350 sivua). Tekstiosassa (93 sivua) neuvoja oikeinkirjoituksesta, taivutuksesta ja lauserakenteesta. Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja. Uudistetun ja päivitetyn laitoksen 1. painos. Yrityskirjat 2002. |
Tekstiopaskin voi olla tarpeen
Tekstin selkeyden, sävyn ja jäsentelyn pulmissa apuna ovat kirjoittamisen ja tekstinhuollon oppaat. Niissä käsitellään mm. virkkeiden ymmärrettävyyttä, tekstin juonenkulkua ja kokonaisrakennetta sekä pohditaan kohteliaisuuteen vaikuttavia seikkoja. Ohjeita annetaan myös tekstin suunnittelusta, otsikoinnista ja havainnollistamisesta.
|
Katariina Iisa – Salli Kankaanpää – Aino Piehl, Tekstintekijän käsikirja. 2. painos. Yrityskirjat Oy 1998. – Työelämän tekstien kirjoittajille suunniteltu opaskirja, joka sisältää runsaasti havainnollistavia esimerkkejä mm. tekstien rakenteesta ja lukijan huomioon ottavasta sävystä. Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka – Kuronen, Marja-Liisa – Ollikainen, Marja, Yrityksen viestintä. Edita 1997. – Ohjeita erilaisten liike-elämän tekstien kirjoittamiseen. Sirkka Hirsjärvi – Pirkko Remes – Paula Sajavaara, Tutki ja kirjoita. 3. painos. Kirjayhtymä 1997. – Opas esseiden, opinnäytteiden, selvitysten ja muistioiden kirjoittajille. Kotilainen, Lauri, Parempi lehtijuttu. Inforviestintä 2003. |
Verkko-Kielikello ja Kielitoimiston verkkosivut
Monissa asioissa käyttökelpoinen lähde on kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello. Nopeimmin vastaus löytyy lehden sähköisestä versiosta Verkko-Kielikellosta, josta asiaa voi hakea valmiiden hakusanojen avulla tai vapaasti millä tahansa sanalla.
Kielikellosta ja Verkko-Kielikellosta löytyvät mm. pilkkusäännöt, laaja lyhenneluettelo ja ohjeet numeroiden ja merkkien sekä ison ja pienen alkukirjaimen käytöstä. Tavutustakin käsitellään. Kielioppiasioista mukana ovat ainakin kaikki ne, joista suomen kielen lautakunta on antanut päätöksensä. Ohjeita annetaan esimerkiksi siitä, milloin tavan ilmaisemiseen sopii käyttää adessiivia (rakkaudella, ilolla).
Kielikello-lehdessä käsitellään runsaasti myös sana- ja tekstikysymyksiä, esimerkiksi sähköpostiviestien ja verkkotekstien kirjoittamista.
Ohjeita tavallisimpiin kielenkäytön pulmiin löytyy myös Kielitoimiston verkkosivuilta osoitteesta www.kotus.fi/kielitoimisto. Siellä on mm. lyhenneluettelo, ohjeet euron merkin käytöstä ja luettelo pikkusanoista, jotka kirjoitetaan sanaliitoksi (esim. alun perin, totta kai).
Tietoa nimistä
Erisnimiä ei yleensä ole hakusanoina yleiskielen sanakirjoissa. Kielitoimiston sanakirjaan kuitenkin sisältyy Suomen asutusnimien hakemisto, josta voi tarkistaa asuttujen paikkojen nimien kirjoitusasun, taivutuksen ja asukkaannimen oikean muodon.
| Kielitoimiston sanakirjan asutusnimihakemisto auttaa seuraavanlaisissa kysymyksissä: |
| Miten nimitetään Ruovedellä asuvia? (Ruoveteläisiksi tai ruovetisiksi.) Kirjoitetaanko Ylitornio vai Yli-Tornio? (Ylitornio.) VieraillaankoYlitorniolla vai Ylitorniossa? (Ylitorniolla.) |
Nimien oikeinkirjoituksesta ja taivutuksesta annetaan yleisiä ohjeita kielenhuollon oppaissa. Kielikello-lehdessä on monipuolisesti käsitelty nimistökysymyksiä, kuten kotimaisten ja ulkomaisten paikan- ja henkilönnimien taivuttamista. Monet erisnimipulmat ratkeavatkin hakemalla Verkko-Kielikellosta.
|
Maiden nimet. Toim. Saara Welin. Kielenkäytön oppaita 4. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 126. Helsinki 2003. – Nimet on esitetty suomen lisäksi ruotsiksi, saameksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Sukunimi? Etunimi? Maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Toim. Pirjo Mikkonen. Kielenkäytön oppaita 3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 114. Helsinki 2002. – Eri kielten ja kulttuurien henkilönnimikäytäntöjen esittelyä ja ohjeita siitä, miten vieraita nimijärjestelmiä sovelletaan suomalaiseen malliin. |
Nimiasioissa auttavat myös Kielitoimiston verkkosivut (www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto). Sinne on koottu tietoa ajankohtaisista ja usein kysytyistä nimistöasioista.
Kannattaa harjoitella!
Työpaikalla useimmiten tarvittavista sanakirjoista ja oppaista pitäisi olla käytettävissä useita kappaleita, jotta jokainen kirjoittaja saisi ne käsiinsä vaivatta. Sähköiset apuneuvot ovat helposti käytettävissä, kunhan niihin on pääsy jokaisen omalta tietokoneelta.
Jos kuitenkin päätyy soittamaan Kielitoimiston neuvontaan, on ajan säästämiseksi hyvä kertoa, mistä lähteistä on jo etsinyt. Silloin samaa työtä ei tehdä kahteen kertaan vaan puhelinaika voidaan käyttää uusien lähteiden tutkimiseen. Mitä enemmän sanakirjoja ja oppaita käyttää, sitä nopeammin asiaa osaa heti etsiä oikeasta paikasta. Kannattaa harjoitella! Samalla oppii kielestä ja kirjoittamisesta vastaisenkin varalle paljon sellaista, mitä ei ole ennen tullut ajatelleeksi.
Muita apuneuvoja
Suomen Standardisoimisliiton standardeja
|
Kielten nimien tunnukset. SFS-ISO 639. Osa 1: Kaksikirjaimiset tunnukset. Osa 2: Kolmikirjaimiset tunnukset. Vahvistettu 2005. (Sisältää myös kielten nimien luettelon suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, norjaksi ja tanskaksi.) Maiden ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. SFS-EN ISO 3166-1. Osa 1: Maiden nimien tunnukset. Vahvistettu 1998. Valuuttojen tunnukset. SFS-ISO 4217. Vahvistettu 2004. Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen. SFS 4175. Vahvistettu 1998. (Kielikello-lehdessä 3/1998 on selvitetty tarkasti standardin käyttöä. Standardin uusi versio ilmestynee vuonna 2006.) Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely. SFS 4600. 3. painos. Vahvistettu 2000. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. SFS 5831. Vahvistettu 1998. |
Internet-lähteitä
|
www.vnk.fi Valtioneuvoston kanslian kotisivulta pääsee Valter-termipankkiin, jossa on mm. monenkielistä budjetti- ja verosanastoa. www.TT-tori.fi Tietotekniikan liiton ylläpitämä termiportaali, josta löytyy mm. tietotekniikan sanastoa eri kielillä. www.kotus.fi |