CD-ROM, WHO, ERM, FM, TYKY, PAH: kulttuurimme on täynnä kirjainyhdistelmiä, koodimerkintöjä ja symboleja. Niihin on tiivistetty pitkiä nimiä, abstrakteja käsitteitä ja muita laajoja merkityskokonaisuuksia. Kielitoimiston neuvonnassa lyhenteet, niiden muodostus, taivutus ja merkitys, ovat tavallisimpia käsiteltävistä aiheista.

Lyhenteet muodostuvat kokonaisten sanojen alkukirjaimista tai osista, ja siksi luulisi niiden merkityksenkin olevan koko lailla sama kuin noiden sanojen. Merkitykseen tuntuu kuitenkin usein tarttuvan jotain ylimääräistä; lyhenne merkitsee enemmän kuin ne konkreettiset sanat, joita se edustaa. Lyhenteet viestivät yhteisyyttä, arvovaltaa, uskottavuutta ja tärkeyttä. Niiden käyttäjä voi tuntea kuuluvansa joukkoon, kun taas se, jolle lyhenteen merkitys ei aukea, on auttamatta ulkopuolinen. Arkipäivän kieleen tunkeutuvat etenkin tekniikan lyhenteet, joita sopivasti käytellen voi ilmoittautua aikaansa seuraavaksi selviytyjäksi. Mukana kehityksessä on se, jolta sujuvat Wap, SMS, URL, UMTS... Työelämä ja tekniikka hajoavat yhä pienempiin ja yhä erikoistuneempiin palasiin, jotka on nimettävä pitkästi ja hankalasti ja sitten lyhennettävä.

Yhä useamman työn sisältö voidaan tiivistää kirjainkoodiksi: työpaikkani on KKTK, yksikköni KT, hankkeeni Kike. Työ tuntuu tärkeältä, kun sen voi tiivistää paperille parilla merkillä. Tämä kertonee myös työn luonteen muuttumisesta yhä abstraktimmaksi. Töitä tehdään yhä enemmän kirjoittaen, siirtämällä tekstiä ja papereita ihmiseltä toiselle, ja näissä papereissa töiden sisällöt elävät osapuolille tuttuina koodeina.

Lyhenteet tiivistävät pitkiä ilmauksia helpommin käsiteltäviksi, mutta samalla ne etäännyttävät ja hämärtävät merkitystä. Arjen inhorealismi on ehkä helpompi kohdata, kun papereissa käsiteltävänä on PAV eikä päihdyttävien aineiden väärinkäyttö eli alkoholi ja huumeet. Toisaalta lyhenne toimii signaalina siitä, että kyseessä on jokin tärkeä asia, hyvä tai paha. Tekstistä hyppäävät silmään DDT, PCB, BSE, Y2K ja 007 – latautuneita koodeja kaikki tyynni.

Lyhenteistä tietoa etsiville on Internet oivallinen apuväline. Verkko paljastaa lyhenteistä ainakin kaksi keskeistä asiaa: ensinnäkin sen, että niitä on käsittämättömän paljon, ja toiseksi sen, että yhdellä kirjainyhtymällä voi olla lukuisia merkityksiä. Lyhenneluettelon laatimista aikova huomaa nopeasti, että lyhenteitä on mahdoton koota kaikki käyttötarpeet tyydyttäväksi luetteloksi. On pakko karsia ja on hyväksyttävä se, että lopputulos on puutteellinen. Tässä Kielikellon numerossa on kuitenkin rohkeasti yritetty koota luetteloksi ja siten kielenkäyttäjän avuksi edes tavallisimpia arkielämässä vastaan tulevia lyhenteitä. Se, mikä kunkin mielestä on tavallista, vaihtelee luonnollisesti suuresti. Edellisen kerran Kielikellossa on käsitelty lyhenteitä numerossa 4/1995.

Kertaamme myös lyhenteiden käyttöön liittyvät ohjeet. Lyhenteet ovat moneen suuntaan rönsyilevä ja alati muuttuva järjestelmä, jolle on vaikea luoda vedenpitävän loogisia, yksinkertaisia käyttöohjeita. Pääpiirtein toimiva järjestelmä ja ohjeisto on kuitenkin vuosien mittaan onnistuttu luomaan, mutta elävää kielenkäyttöä ei voi mallintaa poikkeuksettomasti. Koska lyhenteet ovat hyvin sopimuksenvaraisia, on kaikkien edun mukaista, että niiden muodostus- ja käyttöperiaatteista on mahdollisimman pitkälle sovittu ja että normeja pyritään noudattamaan. Vaihtelua ja epäsäännöllisyyttä on silti jossain määrin pystyttävä sietämään.