Kun kyse on kahden tekijän, kokijan tms. vastavuoroisesta suhteesta, näihin osapuoliin viitataan yleisimmin käyttämällä omistusliitteellistä toinen-sanan monikkomuotoa, esimerkiksi he auttoivat toisiaan.

Eri taiteenlajit ovat aina saaneet vaikutteita toisiltaan. | Näin makeiset eivät liimaudu toisiinsa. | Noudatamme koulussamme hyviä tapoja ja kunnioitamme toisiamme.

Selvästi harvinaisempi on rakenne, jossa on kaksi yksikkömuotoista toinen-sanaa: auttoivat toinen toistaan. Ilmauksen merkitys on muuten sama kuin edellisenkin, mutta vastavuoroisuuden vivahde (’puolin ja toisin’) korostuu.

Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat siirtää kanteluita toinen toiselleen. | Naimisissa keskenään ollut pariskunta käräytti toinen toisensa nettideittailusta. | Keskinäinen rauha edellyttää, että luotamme toinen toiseemme. | Miksi te olette toinen toisellenne susia?

Tätä ilmaustyyppiä käytetään myös, kun kyse ei ole vastavuoroisesta suhteesta, esimerkiksi Uudistukset seurasivat toinen toistaan. Lisäksi toinen toistaan esiintyy kiteytyneenä vahvistusilmauksena komparatiivimuodon yhteydessä: toinen toistaan maukkaampia makeisia.

Kolmas käytössä oleva rakennetyyppi on edellisten yhdistelmä: se sisältää yksikkö- ja monikkomuotoisen toinen-sanan; tässä vastavuoroisuuden merkitys korostuu entisestään. Tätä rakennetta ei ole pidetty  (siirryt toiseen palveluun) suositeltavana, koska samassa rakenteessa on yksikkö ja monikko, jotka muodostavat luvultaan epäharmonisen sanaparin. Rakenne toinen toisiaan, toinen toisiltaan on kuitenkin käytössä tavallisempi kuin kaksi yksikkömuotoista toinen-sanaa sisältävä ilmaustyyppi toinen toistaan, toinen toiseltaan.

Rasmus ja HIM matkivat toinen toisiaan. | Pankit perivät entistä korkeampia korkoja lainatessaan rahaa toinen toisiltaan. | Puolisoiden pitäisi muistaa, että he ovat toinen toistensa parhaita ystäviä.

Edellisissä esimerkeissä pelkkä monikollinen toinen-sana riittäisi ilmaisemaan tarkoitetun vastavuoroisuuden: matkivat toisiaan, perivät toisiltaan jne.Ilmaustyypissä toinen toisiaan molemminpuolisuus kuitenkin tuntuu korostuvan. Lisäksi voi myös ajatella, että tämärakenne ei hahmotu osiensa summaksi vaan elää omaa elämäänsä; sen merkitys on sama kuin olisi yksin esiintyvän monikollisen toinen-sanan. Ilmaus ei aiheuta väärinymmärryksiä, ja niinpä toinen toisiaan, toinen toisilleen ‑ilmaustyyppiä voidaan myös pitää hyväksyttävänä.

Asia on esitelty suomen kielen lautakunnalle 16.2.2012.
Esimerkit on poimittu Internet-teksteistä.

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on käsitellä periaatteellisia ja yleisluonteisia kielenkäytön kysymyksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia.

Suomen kielen lautakunta 2009–2012

professori Minna-Riitta Luukka (puheenjohtaja)
professori emerita Auli Hakulinen
osastonjohtaja Salli Kankaanpää
professori Kimmo Koskenniemi
kustannustoimittaja, suomentaja Alice Martin
lehtori Mervi Murto
kirjailija, uutispäällikkö Matti Rönkä

Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.