Lautakunta on käsitellyt kouluhallituksen ylitarkastajan Pirjo Nallikarin, ammattikasvatushallituksen ylitarkastajan Marja-Riitta Päivärinnan ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön projektisihteerin Marja-Leena Toukosen kokoamaa sanastoa, joka liittyy Unescon julistamaan kansainväliseen lukutaitovuoteen. Sanastoa tarvitaan erityisesti kouluja varten laadittavaan esitteeseen. Unesco on käyttänyt asiakirjoissaan englantiin perustuvia termejä. Lautakunta oli sitä mieltä, että kun kirjoitetaan alun perin suomalaista tekstiä suomalaisille, ei ole tarpeen etsiä kaikille englannin termeille vastineita.
Lautakunta päätti suosittaa käytettäväksi ilmausta mekaaninen lukutaito, jos osaa lukea tekstiä mutta ei ymmärrä sitä. Kun pyritään myös tekstin ymmärtämiseen, olisi suositettavaa käyttää ilmausta peruslukutaito. Unescon asiakirjoissa käytetyn ilmauksen funktionaalinen lukutaito ja sen jo suomenkielisissä kirjoituksissa esiintyneiden synonyymien toiminnallinen lukutaito ja toimiva lukutaito sijaan lautakunta suosittaa ilmausta kielellinen vuorovaikutuskyky; aiemmin käytetyistä pidettiin parhaana ilmausta toimiva lukutaito. Lautakunta katsoi, ettei ilmaus uuslukutaidottomuus viittaa mihinkään täsmälliseen käsitteeseen. Ilmauksen joukkoviestinten lukutaito (media literacy) sijaan lautakunta suositti ilmausta joukkoviestinnän lukutaito; keskustelussa huomautettiin, että kysymyksessä on joskus pikemmin tulkintataito. Ammatillisen lukutaidon sijaan suositettiin ilmausta erikoiskielen lukutaito. Lautakunta suositti, että ainakin yleiskielessä luovuttaisiin ilmauksista lukemisprosessi ja lukemisstrategiat, koska lukeminen sellaisenaan on jo prosessi. Lautakunta oli sitä mieltä, että englannin literacy olisi suomennettavissa usein muilla sanoilla kuin lukutaidolla, esimerkiksi sanoilla sivistys, lukeneisuus, oppi, taju jne. kunkin tekstiyhteyden mukaan (esimerkiksi science literacy = lukeneisuus, tieteellinen sivistys). Lautakunta piti sanoja lukupäivä ja lukemispäivä kumpaakin täysin hyväksyttävänä.