Loistava kielemme
Keskustelua 4/2017

Hannu Pirinen

Loistava kielemme

Jokainen suomalainen on törmännyt vieraan kielen opiskelussa kiusalliseen asiaan: sanat kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään. Sama pulma on myös toiseen suuntaan: kuulin vieraskielisen sanan, kuinkahan se kirjoitetaan?

Suomen kielessä suurinta osaa foneemeista (eli merkitystä erottavista äänteistä) edustaa kirjoituksessa oma kirjainmerkkinsä, eli suomessa on hyvä kirjain-äännevastaavuus (poikkeuksena esim. äng-äänne). Lapsille ja opettajille tämä vastaavuus on suuri ilon aihe. Aherrus tuottaa nopeasti tulosta. Monet alakoulun opettajat arvioivat, että noin kolmannes suomalaislapsista osaa lukea jo ennen kuin he aloittavat koulun, ja Pisa-tulosvertailussa suomalaislapset tavoittelevat kärkisijoja.

Väitän, että meille suomalaisille kielen rakenne hahmottuu kirjain-äännevastaavuuden ansiosta hyvin. Se myös helpottaa esimerkiksi maahanmuuttajan kielenoppimista. Esimerkiksi englantia opiskellessamme joudumme opettelemaan itse asiassa kaksi kieltä: sekä kirjoitetun että puhutun kielen ja lisäksi englannin kielen oikeinkirjoituksen. Maailmanpankin sijoitukset kehitysmaiden lasten lukutaitoon eivät tuota tulosta (HS 9.11.2017), ja epäilen, että lukutaidon oppimisessa melko varmasti on yhtenä esteenä heikko äänne- kirjainvastaavuus.

Lukukeskuksen mukaan joka viidennen eurooppalaisen lukutaito ei riitä täysivaltaiseen toimintaan nyky-yhteiskunnassa. Lukukeskuksen nettisivuilla kerrotaan: "Kolmasosa Yhdysvaltain väestöstä, noin 63 miljoonaa aikuista ei kykene lukemaan tavallista sanomalehtitekstiä. Tämän lisäksi arviolta 44 miljoonaa ihmistä ei ole saavuttanut peruslukutaitoa, kuten elintarvikkeiden etikettien tai lastenkirjojen lukemiseen vaadittavaa tasoa Toimivan demokratian kannalta kansalaisten hyvä luku- ja kirjoitustaito on tärkeä pilari. Se on rokote vaihtoehtoisia totuuksia ja valemediaa vastaan."

Kirjain-äännevastaavuus on ässä hihassamme, mutta emme hiisku siitä ulospäin emmekä edes keskenämme! Kielemme kirjain-
Hannu Pirinen