Kuinka koulu sai nimen?
Havaintoja 4/1996

Maire Vidgren-Hätinen

Kuinka koulu sai nimen?

Luin rivin, luin kaks, vereni tunsin kuumemmaks

Eräänä helmikuisena lauantaiaamuna sain aamupalan väärään kurkkuun, kun luin Keskisuomalaista. Uutinen kertoi Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän tulevista rakennemuutoksista. Kuuden eri oppilaitoksen koulutusalat yhdistettäisiin ja muodostettaisiin kolme uutta koulua. Oma äidinkielen lehtorin virkani siirtyisi todennäköisesti catering-toimintojen yksikköön. Mikä ihmeen catering? Pitäisikö minun kenties ryhtyä opettamaan suomea englanniksi?

Lähetin heti maanantaiaamuna kuntayhtymän johtajalle kiukkuisen sähköpostikirjeen. Ihmettelin siinä, miksi entiselle hotelli- ja ravintolaoppilaitokselle aiotaan antaa muista poikkeavasti englanninkielinen nimihirviö. Vastausta kirjeeseeni en saanut.

Toki catering-sana oli minulle ammattisanana tuttu. Sehän merkitsee ’ateriapalvelua’, erään sanakirjan mukaan ’muonittamista’. Kuitenkin tulevasta opinahjosta valmistuisi ammattilaisia varsin moniin tehtäviin. Nuorisoasteen perustutkintoja voisi suorittaa hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan lisäksi ruokapalvelu-, elintarvike- ja puhdistuspalvelualoilla. Nimi ei merkityssisällöltään ollut edes tarpeeksi kattava.

Keittorinkiin kokkaamaan

Catering-nimi alkoi elää omaa elämäänsä. Teknisen osaston insinöörit nauroivat sille eniten; tutut kysyivät lähikaupassa, mihin ihmeeseen sinä nyt joudut. Nimen puolustajiakin ilmaantui: eniten ihastuneita siihen tuntuivat olevan eräät ravintola-alan ammatinopettajakollegani.

Nimen ääntäminen onnistui vain englanninopettajilta. Muut puhuivat ”keitteringistä”, ”keteringistä” ja ”kateringista”, kun sana sitaattilainana olisi pitänyt ääntää [keitðring].

Opiskelijoille sana tuntui olevan tyystin outo, vaikka sitä varmasti oli käsitelty sekä englannin että äidinkielen tunneilla. Testasin suurtalous- ja hotelliesimiesten ammattisanaston tietämystä tentissä: luokasta 20 % tunsi cateringin merkityksen.

Uudistuksesta kyllä tiedotettiin meille opettajille. A4-lappusia tulvi postiluukusta, ja sähköposti vilkutti. Useammassa kuin yhdessä paperissa cateringista oli tullut gatering. Englanninopettajaa ja minua alkoi kiinnostaa gate-sanan merkitys. Mitähän gatering voisi olla suomeksi? Siltarinki? Porttirinki? Puhekieleen oli jo vakiintunut ääntämyksen mukainen pilkkanimi Keittorinki.

Me hävyttömät keski-ikäiset naiset nauroimme niin, kun slangisanakirjasta (Spears, Slang and euphemism, 1982) löytyi gate-sanan suomennokseksi ’naisen sukupuolielin, vulva’. Mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan: Suomen kielen seksisanakirjassa ja Kaarina Karttusen Slangisanakirjassa oli kosolti alalle sopivia vastineita. Herkuttelimme ajatuksella, että perustaisimme ”Piirakkaringin” tai ”Tortturingin”!

Nimikilpailussa akateemisia atriaeineksiä

Pääsiäisviikolla kuntayhtymä järjesti tulosalueiden nimikilpailun. Osallistuin – totta kai – olinhan niin paljon pilkannut cateringia. Ehdotin nimeämisperusteeksi koulutusalaa, koulun sijaintipaikkaa tai jyväskyläläisiä merkkihenkilöitä. Hätäpäissäni ehdotin jopa kalevalaisia nimiä: Sampola (tekninen ammattioppilaitos), Terhola (sosiaali- ja terveysala) ja Louhela (majoitus- ja ravitsemisala). Ehdotuksessani painotin edelleen nimien suomenkielisyyttä.

Nimikilpailu oli ja meni. Voittajia ei julistettu. Catering esiintyi edelleen vahvimpana ehdokkaana. Sain jälkeenpäin käsiini luettelon kilpailuun lähetetyistä ravitsemisalan nimiehdotuksista – ja tyrmistyin. Ihmetykseksi ja huviksi muillekin olen ryhmitellyt ehdotelmat seuraavasti:

1) Englanninkieliset nimet

– Executive education programs (PROEXE)
– Tourism-design-hospitality management
– Consumer communication
– Design, tourism & hospitality management

2) Akatemiat ja instituutit

– Primus-instituutti (opetusravintolan nimi on Priimus)
– Priimusinstituutti, Priimus instituutti
– Catering-instituutti
– Priimusakatemia, Priimus Akatemia

3) Muut

– Taulumäen hotelli- ja ravintolakoulu
– Louhela, majoitus- ja ravitsemisalan oppilaitos
– Atrium Jyväskylä, Atrium, Jyväskylä Aterium
– Jyväskylä Atria-Center, Jyväskylä Atria-Sentter
– Catering-Eines

Nimiehdotukset puhuvat puolestaan, niitä ei tarvitse kommentoida.

Kielitoimiston kanta

Vappuviikolla meille opettajille järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa voimme esittää mielipiteitämme koulu-uudistuksesta. Myös oppilaitoksen nimeen sai ottaa kantaa. En päässyt tilaisuuteen, mutta lähetin rehtorille sähköpostikirjeen, jossa jälleen vetosin suomenkielisen nimen puolesta. Sain kuulla, että ”hyvin todennäköisesti nimeksi tulee Jyväskylä Catering Instituutti”.

Aloin jo luopua toivosta. Soitin kielitoimistoon, koska halusin varmistua nimen oikeinkirjoituksesta. Neuvoja sanoi spontaanisti, että nimiehdotus oli mahdoton. Kirjoitin jälleen rehtorille sähköpostikirjeen, johon panin kielitoimiston terveiset ja oikeinkirjoitusohjeet (Jyväskylän catering-instituutti tai Jyväskylä Catering Institute).

Jyväskylän palvelualojen oppilaitos aloittaa 1.8.1996!

Tiesin, että nimistä päätetään kuntayhtymän hallituksen kokouksessa 15.5. Lähetin hallituksen puheenjohtajalle ja samalla koko hallitukselle avoimen kirjeen, jossa vetosin suomenkielisen nimen puolesta.

Viimeisellä kouluviikolla sain kuntayhtymän johtajalta kauniin korukirjeen ja 200 markan lahjakortin (koulun ruokamyymälään!). Hän kiitti minua ”aktiivisesta osallistumisesta nimikeskusteluun ja suomen kielen oikeellisuuden puolustamisesta”.

Vasta kesäkuun toisella viikolla kuulin paikallisradiosta ja luin Keskisuomalaisesta, että Jyväskylään perustetaan elokuun alusta Jyväskylän tekninen ammattioppilaitos, Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja – Jyväskylän palvelualojen oppilaitos.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle (uusi nimi sekin) on annettava tunnustus, että sen päättäjät tulivat järkiinsä kalkkiviivoilla. Nyt kehtaan sanoa, missä koulussa opetan. Jotenkin nielen sen, että kouluni valmiiksi painetuissa lomakkeissa lukee palvelualojen oppilaitoksen alapuolella Jyväskylä Catering Institute. Opetusministeriön vahvistama koulun virallinen nimi on Jyväskylän palvelualojen oppilaitos – eikä se ole minun keksimäni.

Tahdon uskoa, että meillä palvelualojen opettajilla on niin vahva itsetunto, ettei sitä tarvitse tarpeettomalla englannin kielen ihannoinnilla pönkittää. Näin eurohurmion aikoina oman kielen ja kulttuurin vaaliminen on entistä tärkeämpää. Opetamme suomenkielisessä koulussa Keski-Suomessa – suomalaisuus olkoon voimavaramme tulevaisuudessakin!

Maire Vidgren-Hätinen
äidinkielen lehtori, fil. maist.
Jyväskylän palvelualojen oppilaitos

Maire Vidgren-Hätinen