Vieraasta kielestä omaksutulle ns. sivistyssanalle on ominaista, että se ainakin aluksi lainautuu toiseen kieleen paitsi alkukielistä kapeammassa merkityksessä myös suppean käyttäjäjoukon sanaksi. Tällainen harvojen käyttäjien sana on ollut sivistyssanakirjoissa jo 1970-luvulla esiintynyt ’vaikeaselkoista’, ’hämärää’ tai ’arvoituksellista’ merkitsevä sana kryptinen. Viime aikoina sana on kuitenkin, ehkä englannin vaikutuksesta, levinnyt yleisempäänkin kielenkäyttöön ja on siksi mukana Kielitoimiston sanakirjan vuonna 2006 ilmestyneessä painetussa versiossa. Esimerkkeinä ovat kryptinen ilmaisutapa; laitteen kryptiset käyttöohjeet. Vastaavasta adverbista sanakirja esittää esimerkit ilmaisi itseään kryptisesti; kryptisesti laadittu lausunto. Vastaavanlaisesta viimeaikaisesta kryptinen-sanan käytöstä kertovat lehdistä ja verkkoteksteistä poimitut esimerkit:
Lakimiehen kryptinen kyhäelmä
Poliitikon kryptiset lauseet
Kryptinen käsiala
Kryptisiä virheilmoituksia heittävä käyttöjärjestelmä
Risto Ahti myöntää, että hänen runonsa ovat hieman kryptisiä
Kirjailijan kryptinen sielun yksinäisyys
Ovatkohan adjektiivit vaikeaselkoinen, hämärä ja arvoituksellinen tuntuneet kirjoittajista jotenkin riittämättömiltä, kun he ovat käyttäneet sanaa kryptinen? Vai viehättääkö sanassa vieraus ja uutuus?

Voi olla, että syytä kannattaa etsiä sanan alkuperästä. Silloin joudumme seuraamaan sen jälkiä englannin ohi myöhäislatinan kautta kreikkaan. Klassisessa kreikassa verbi kryptein merkitsi salaamista, kätkemistä, ja siitä johdettu sana kryptos salattua, kätkettyä. ”Kätketty” on myös krypta, joka on eri aikoina tarkoittanut luolaa tai rakennuksen perustassa olevaa holvia, katakombin huonemaista, hautakammionakin käytettyä tilaa, kirkon kuorin alla olevaa hautakappelia, kirkon alla sijainnutta holvihuonetta tai hautakammiota, joka saattoi olla myös pyhäinjäännösten palvontapaikka.

Myöhemmin syntyneitä krypt- tai krypto-alkuisia erikoisalojen sanoja on runsaasti: esimerkiksi kryptogrammi merkitsee salakirjoitussanomaa, kryptografia yleensä salakirjoitusta, kryptologia paitsi salausta myös sen analysointia, kryptologi salakirjoitusten tuntijaa tai tutkijaa, kryptonyymi salanimeä, joka on muodostettu etunimen tai -nimien ja sukunimen alkukirjaimista. Biologiassa kryptinen merkityksessä ’salaava’, ’salattu’, ’kätkevä’, ’kätketty’ on kuulunut ammattisanastoon kymmenkunta vuotta. Kryptinen laji on ulkoisesti ja rakenteellisesti identtinen jonkin toisen lajin kanssa, mutta eroaa siitä esimerkiksi DNA:ltaan.

Edellisiä tutumpia sanoja ovat krypto, sanaristikko, jossa vihjeinä ovat ruutuihin merkityt kirjaimia vastaavat koodit, tavallisesti numerot, ja arkisesta atk-kielestä tuttu kryptaaminen, salakirjoitukseksi koodaaminen.

Kryptinen tuntuu kantavan lähtösanaansa liittyviä mielteitä salamyhkäisten luukammioiden uumenista. Siksi sen monet totunnaiset synonyymit saattavat vaikuttaa kovin kalpeilta. Sama koskee niitä käytössä haalistuneita synonyymisiä ilmauksia, joissa vaikeaselkoisuutta ilmaistaan esimerkiksi puhumalla munkkilatinasta ( ministerin poliittinen munkkilatina), hepreasta ( koko selostus oli kuulijoille pelkkää hepreaa) tai hieroglyfeistä ( yritti tulkita käsialan mahdottomia hieroglyfejä)

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.