Kotus kysyi, puolueet vastasivat – virkakielen parantaminen hallitusohjelmaan
Artikkeli 1/2011

Aino Piehl

Kotus kysyi, puolueet vastasivat – virkakielen parantaminen hallitusohjelmaan

Löytyykö virkakielen parantamiseen poliittista tahtoa? Miten meneteltäisiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi? Näin vaalivuonna oli hyvä hetki kysyä sitä suoraan puolueilta – vaalikonetyyliin.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (lyhyemmin Kotus) on lähes vuoden ajan yhdessä Selkokeskuksen kanssa käynyt kampanjaa tavoitteenaan saada virkakielen parantaminen seuraavan hallituksen ohjelmaan. Hallintolaki on vuodesta 2004 velvoittanut viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä, mutta paljon on vielä tehtävää, ennen kuin lain vaatimus hyvästä kielenkäytöstä on toteutunut. Kotus ja Selkokeskus ovat käyneet eduskunnassa kertomassa kansanedustajille, miksi hyvän virkakielen vaatimus kannattaa täyttää, ja Kotuksessa järjestettiin puoluetoimistojen väelle aiheesta oma tilaisuus.

Kotuksessa haluttiin tietää, kiinnostavatko kielikysymykset puolueita ja miten valmiita ne ovat vaikuttamaan virkakielen parantamiseen. Tätä kysyttiin suoraan puolueilta. Kaikki 17 rekisteröityä puoluetta (luettelo alla laatikossa) saivat sähköisen lomakkeen, jossa oli kahdeksan kysymystä vastausvaihtoehtoineen ja lisäksi mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisesti puolueen omia näkemyksiä. Kysely lähetettiin puoluesihteereille tai puheenjohtajille. Kultakin puolueelta pyydettiin vain yhtä vastausta. Niitä tuli 14, ja vastausprosentti oli 82,3. Kaikki nykyisessä eduskunnassa oleva puolueet vastasivat kyselyyn. Vastaukset esitetään myös Kotuksen verkkosivuilla.

Puoluerekisteriin merkityt puolueet
(kursiivilla merkityt eivät vastanneet kyselyyn)

1. Itsenäisyyspuolue
2. Kansallinen Kokoomus
3. Köyhien Asialla
4. Muutos 2011
5. Perussuomalaiset
6. Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta
7. Piraattipuolue
8. Ruotsalainen kansanpuolue
9. Suomen Keskusta
10. Suomen Kommunistinen Puolue
11. Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
12. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
13. Suomen Senioripuolue
14. Suomen Työväenpuolue STP
15. Vapauspuolue – Suomen tulevaisuus
16. Vasemmistoliitto
17. Vihreä liitto


Kukaan ei vastusta virkakielen ottamista hallitusohjelmaan

Suurin osa puolueista eli kaksitoista kertoo kannattavansa sitä, että virkakielen parantaminen otetaan mukaan hallitusohjelmaan. Kukaan ei vastusta ajatusta, mutta keskusta ja itsenäisyyspuolue vastasivat ”en osaa sanoa”. Itsenäisyyspuolueen mielestä kannattaa koettaa muita keinoja ensin. Keskustan mielestä lainvalmistelun laadusta kyllä voidaan keskustella hallitusneuvotteluissa ja tähän kuuluu osana myös virkakielen kehittäminen, joskin keskusta katsoo säädöskielen kehittämisen kuuluvan ministeriöille ilman hallituksen patistustakin.

Vastaukset kysymykseen
Kannatatteko sitä, että virkakielen parantaminen otetaan mukaan hallitusohjelmaan?

Kannatamme

Kansallinen Kokoomus, Köyhien Asialla, Muutos 2011, Perussuomalaiset, Kommunistinen Työväenpuolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vapauspuolue, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto

Emme kannata

Emme osaa sanoa

Itsenäisyyspuolue, Suomen Keskusta

Mitä hyötyä hyvästä virkakielestä?

Puolueita pyydettiin arvioimaan hyvän virkakielen tuottamaa hyötyä viiden väittämän perusteella. Useimpien puolueiden mielestä keskeisimpiä hyötyjä hyvästä virkakielestä olisi, että se auttaisi kansalaisia osallistumaan yhteiskunnan päätöksentekoon sekä helpottaisi palvelujen hakemista ja viranomaisten ohjeiden noudattamista.

Useimmat pitävät tärkeänä hyötynä, että hyvä virkakieli lisäisi kiinnostusta politiikkaan ja luottamusta päätöksentekijöihin. Monet poliitikothan puhuvat virkakielisesti, koska he saavat työssään tarvitsemaansa taustatietoa  usein juuri virkakoneistosta. Sen sijaan harvemmat pitivät tärkeänä sitä, että hyvä virkakieli auttaisi myös tiedotusvälineitä niiden vahtikoiran tehtävässä. Jonkin verran epäilyjä herätti väite, että virkakielen parantaminen tuottaisi säästöjä, kun aikaa ei enää kuluisi viranomaistekstien pähkäilyyn. Neljä puoluetta ei osannut ottaa siihen kantaa, mutta kymmenen mielestä tämäkin hyöty on tärkeä.

Kansalaiset ja virkakieli

Virkakieli vaikuttaa kansalaisten mahdollisuuksiin saada heille kuuluvia palveluja. Tutkimuksissa on todettu, että jos asiointi viranomaisten kanssa on hankalaa, voivat etuudet ja tuet jäädä hakematta. Virkakieleen tottumattomat luovuttavat kohdatessaan lomakkeiden vaikeat termit ja vaatimukset monien todistusten esittämisestä.

Puolueilta kysyttiin, mitä pitäisi tehdä, etteivät asiointiprosessi ja siinä käytetty virkakieli estäisi avun hakemista. Useimpien mielestä pitää lisätä selkokielisen eli yksinkertaistetun tiedon määrää ja varmistaa mahdollisuus tavata virkailija tai puhua hänen kanssaan puhelimessa. Myös yhden luukun periaatetta kannatetaan. Yksikään puolue ei pidä asiaan puuttumista turhana.

Usein uskotaan verkkopalveluiden helpottavan asiointia, mutta näin ei välttämättä ole. Kaikki kansalaiset eivät edelleenkään ole Internetin käyttäjiä. Muutamassa puolueiden vastauksessa huomautetaan, että asiointi verkossa vasta vaatiikin ohjeilta ja lomakkeilta ymmärrettävyyttä.

Työpaikoilla taas on todettu kirjoittamisen lisääntyneen viime vuosikymmeninä huomattavasti. Monenlaisia raportteja ja suunnitelmia tehdään jatkuvasti myös ammateissa, joiden olennaisena osana ei ole pidetty kirjoittamista. Esimerkiksi päiväkodeissa työntekijältä voi kulua kirjallisiin töihin jopa päivä viikosta. Paljon kirjoittamista sisältävissä ammateissakin viranomaisten vaatimat tekstit tuntuvat jo rasituksena. Samanlaista kehitys on ollut muissakin teollisuusmaissa. Niinpä EU-maat yrittävät vähentää tätä hallinnolliseksi taakaksi nimitettyä tekstien tuottamista.

EU:n tavoite on varmasti puolueille tuttu: 12 puoluetta vastasi, että tekstien määrää voitaisiin vähentää ottamalla hallinnollinen taakka huomioon silloin, kun laaditaan säädöksiä; monet teksteistä ovat nimittäin lakisääteisiä. Kirjoittamisen määrää puolueet eivät kuitenkaan halua rajoittaa säädösten avulla: vain kolmen puolueen mielestä kannattaisi säännellä sitä, paljonko aikaa esimerkiksi sairaanhoitaja saisi käyttää kirjallisiin töihin. Neljä puoluetta – kaikki eduskunnan ulkopuolisia – haluaa lisätä henkilökuntaa, jotta varsinaiseen työtehtävään jäisi enemmän aikaa. Kaikki kuitenkin pitävät tarpeellisena hillitä tekstitulvaa.

Pysyviä järjestelyjä vai yksilön vastuuta?

Kotus esitteli kyselyssään toimia, jotka tukisivat pyrkimyksiä hyvään virkakieleen. Osa niistä olisi velvoittavia, osa taas tarjoaisi apua halukkaille ja vapaaehtoisille. Vapaaehtoinen kiinnostus ei kuitenkaan ole tähän mennessä tehnyt hallintolain vaatimusta todellisuudeksi. Myöskään tietotekniikan käyttö ei aina paranna virkatekstien ymmärrettävyyttä. Valtavat tekstimassat tehdään nyt tietojärjestelmissä, joita ei ole kehitetty kirjoittamisen ja ymmärrettävän tekstin tekemisen näkökulmasta. Niissä teksti on koostettava valmiista palasista, joita koostaja ei kaikissa järjestelmissä voi muokata ja joiden muodostamaa kokonaisuutta hän ei edes aina näe valmiina.

Useimpien puolueiden mielestä varhainen puuttuminen olisi kieliasiassakin paras vaikutuskeino: kymmenen kannattaa sitä, että hallinnon tehtäviin valmistavassa koulutuksessa lisättäisiin kirjoittamisen opintoja. Esimerkiksi valtiotieteiden ja oikeustieteiden opiskelijoiden olisi siis saatava enemmän harjoitusta selkeän ja yleistajuisen tekstin tekemisessä. Samat vastaajat pitävät tärkeänä myös sitä, että uusia työntekijöitä valittaessa kiinnitettäisiin huomiota kirjoitustaitoihin.

Runsas puolet vastaajista kannattaa myös työpaikan kirjoittamisoloihin puuttumista: kirjoittamiseen pitäisi varata enemmän aikaa, samoin pitäisi huolehtia työntekijöiden täydennyskoulutuksesta ja sopivista apuneuvoista, kuten oppaista, oikolukuohjelmista ja termipankeista.

Apuneuvoja ei kuitenkaan ole riittävästi valmiina: esimerkiksi säädöstermipankkia tarvittaisiin kipeästi. Kirjoittamisen tietojärjestelmien ongelmat taas eivät liene kovin tunnettuja: niitä haluaa parantaa vain kolme puoluetta.

Kolmanneksi suosituin keino parantaa virkakieltä on vedota kirjoittajiin: puolet vastaajista korostaisi virkamiehille, että jokainen vastaa itse tekstiensä selkeydestä. Jonkin verran vähemmän puolueet innostuivat niistä tavoista, jotka vaatisivat jonkin järjestelmän luomista hyvää virkakieltä edistämään. Viiden puolueen mielestä kannattaisi kehittää mittareita tekstien laatua mittaamaan, jolloin hyvästä laadusta voisi tehdä tulostavoitteenkin. Vain vihreät kannattaa sitä, että virastot nimeäisivät itselleen virkakielivastaavat ja heidän työnsä avuksi perustettaisiin virkakielivastaavien verkosto.

Vastaukset kysymykseen
Mitä mieltä olette lautakunnan tarpeellisuudesta?

1) Säädöskielen lautakunta olisi hyödyllinen keino säädösten selkeyttämiseksi.

Ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vihreä liitto

2) Lautakunta voisi olla hyödyllinen, mutta ensin sitä kannattaa kokeilla määräaikaisesti.

Itsenäisyyspuolue, Kansallinen Kokoomus, Köyhien Asialla, Kommunistinen Työväenpuolue, Muutos 2011, Perussuomalaiset, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Vapauspuolue

3) Lautakunnalla tuskin olisi suurta vaikutusta.

Suomen Kommunistinen Puolue, Vasemmistoliitto

4) Lautakunnasta olisi rahanmenoa, josta ei olisi vastaavaa hyötyä.

5) Lautakunta vain hidastaisi säädösten valmistelua.

 

Säädöskielen lautakuntaa kannatetaan

Oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön evästyksissä tulevalle hallitukselle ehdotetaan, että suomenkielistä säädöskieltä kehittämään perustettaisiin lautakunta. Lautakunnassa olisivat mukana säädösvalmistelun ja laintarkastuksen edustajat sekä heidän lisäkseen kielenhuollon ja termityön asiantuntijat. Ruotsin kieltä varten sellainen on ollut olemassa jo viisikymmentä vuotta. Puolueiden enemmistö kannattaa lautakunnan perustamista: kolme pysyvästi, yhdeksän määräajaksi, jotta sen hyödyllisyyttä voidaan kokeilla. Kahden puolueen mielestä lautakunnasta tuskin olisi hyötyä, sillä uuden elimen epäillään vain lisäävän byrokratiaa.

Jos lautakunta perustettaisiin, useimpien puolueiden mielestä sen pitäisi antaa säädösten valmistelijoille ohjeita siitä, kuinka valmistelussa pitäisi menetellä ymmärrettävyyden varmistamiseksi. Lähes yhtä moni pitää lautakunnan tehtävänä tärkeimpien säädösten kieliasun tarkistamista sekä sopivien termien ja muiden ilmausten muodostamista lainvalmistelun tarpeisiin, eivät kuitenkaan RKP:tä lukuun ottamatta hallituspuolueet. Tämä työ vaatisi lautakuntaan riittävästi henkilöstöä, sillä yksi kokopäiväinen sihteeri ei ehtisi tehdä kaikkea. Puolet vastaajista katsoo, että lautakunnan tulisi järjestää koulutusta ja teettää oppaita lainvalmistelijoille. Viiden puolueen mielestä lautakunnan pitäisi teettää ymmärrettävyydestä tutkimusta käytännössä sovellettavaksi, ja neljä kannattaisi säädösten ymmärrettävyyden mittaamista pistokokein.

Kotukselle valtuudet nimien vartijaksi

Viranomaisten nimet ovat herättäneet laajalti hämmennystä. Niistä ei käy selvästi ilmi toiminnan sisältö eikä alueen sijainti (esim. Carea, Destia ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, joka sijaitseekin Lapin eteläpuolella). Lisäksi eri hallinnonalat antavat samoille alueille eri nimiä. Nimistä on jopa kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle; tämä totesi äskettäin, ettei Tampereen yliopistollisen keskussairaalan yksikön nimi Stroke Unit täytä hallintolain eikä kielilain vaatimuksia.

Puolueilta kysyttiin, miten pitäisi ratkaista uusien viranomaisnimien käsittely, jotta nimet olisivat tarkoituksenmukaisia. Vaihtoehtoina tarjottiin erilaisia pysyviä ratkaisua. Yksikään puolue ei innostunut valtakunnallisesta paikannimilautakunnasta, jolla olisi ratkaisuvalta viranomaisten nimien suhteen. Vain neljä puoluetta pitää nimilakia hyvänä keinona huoltaa viranomaisnimiä: laissa määriteltäisiin, kenelle nimipäätökset kuuluvat ja milloin on käytettävä nimiasiantuntemusta apuna.

Suosituin vaihtoehto on myös rakenteellisesti kevyin: kymmenen puoluetta antaisi Kotukselle oikeuden toimia asiantuntijaelimenä, jolta viranomaisten on pyydettävä lausunto ennen päätöksentekoa. Kolme puoluetta (nykyeduskunnasta kokoomus) piti päätöksentekoa viranomaisen omana asiana.

Hyvää tahtoa on, tartutaan siis toimeen

Kaikki puolueet pitävät tärkeänä virkakielen parantamista ja arvioivat, että siitä seuraisi monia tärkeitä parannuksia yhteiskunnan toimintaan ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin. Jopa kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin voisi lisääntyä. Asiat eivät ole kuitenkaan yksiulotteisia, ja vastauksissa muistutettiin siitäkin, että viranomais- ja säädöskielen ymmärrettävyyden on käytävä käsi kädessä juridisen täsmällisyyden kanssa.

Puolueiden ajatukset virkakielen parantamisesta olivat varsin samankaltaisia. Nykyisen eduskunnan puolueet vastasivat yleensä samoin kuin vastaajien enemmistö, samoin hallituspuolueet. Hajontaa syntyi eniten parannuskeinojen valinnassa. Valtion taloudellisen tilanteen paineet näkyvät varmaankin siinä, että puolueet eivät ole vastauksissaan suosineet uutta budjettirahaa vaativia keinoja yhtä paljon kuin niitä, joissa käytetään hyväksi jo olemassa olevia rakenteita ja elimiä. Vastauksissa painotetaan myös yksittäisen virkamiehen taitoja ja vastuuta. Tosin ilman pysyvien rakenteiden luomista ei tähän mennessä ole pystytty saamaan virkakieleen ratkaisevia muutoksia.

Yhtä pysyvää ratkaisua useimmat puolueet kuitenkin kannattivat: lautakunnan perustamista säädöskieltä parantamaan, tosin ensin määräajaksi. Samoin useimmat puolueet halusivat seuraavan hallituksen ryhtyvän tositoimiin virkakielen parantamiseksi. Kotus uskoo lujasti, että virkakielen parantamiseen panostettu raha osoittautuu hyväksi sijoitukseksi.

 

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.

Aino Piehl