Kotoistushanke koodia kesyttämässä
Kieli ja tietotekniikka 1/2018

Riitta Koikkalainen

Kotoistushanke koodia kesyttämässä

Kun kirjoitan tätä tekstiä, käytän tekstinkäsittelyohjelmaa. Kun maksan laskuja, käytän verkkopankkisovellusta. Kun naputtelen sähköpostia kollegalle, käytän sähköpostiohjelmaa. Itsestään selvästi, kyselemättä.

Tietotekniikan sovellukset ovat niin selvä osa jokaisen länsimaisen ihmisen arkea, että asian toteaminen lehtijutussa tuntuu vähän hölmöltä. Harvoin tullaan ajatelleeksi, kuinka paljon ja minkälaista työtä sovellusten laatiminen sekä niiden sujuvan toiminnan takaaminen edellyttävät.

MySome etsi tammikuussa 2018 sosiaalisen median taitajaa.

Ykköset ja nollat

Tietotekniikan sovellusten vaatima koodi – ykkösten ja nollien loputtomalta vaikuttavat rivit – sisältävät valtavan määrän inhimillistä työtä ja ajattelua. Myöskään tekoälysovelluksia ei olisi olemassa eivätkä ne toimisi ilman inhimillisen älyn ponnistelua. Google ei tiedä, jos sille ei kerrota, että on jotain tiedettävää.

Myös koodi on ihmisen tuotosta, sosiaalista tekoa, ja näennäisestä neutraaliudestaan huolimatta se kantaa mukanaan arvoja ja merkityksiä. Kuka esimerkiksi päättää, ja millä ehdoilla, mitä kieliversioita tekstinkäsittelyohjelma antaa käyttäjälle vaihtoehdoiksi?

Koodinkesyttäjät

Kansainväliset ohjelmistoja ja palveluita tuottavat yritykset ja yhteisöt ovat jo kauan toimineet yhdessä sen puolesta, että kaikkialla maailmassa voitaisiin käyttää tieto- ja viestintäteknisiä tuotteita ja palveluita omalla kielellä. Koodia siis taltutetaan käyttäjien kielille. Suomessa kansainvälisen UNICODE-konsortion hallitsemaa koodistoa kesytetään Kotoistushankkeessa, joka tarjoaa palveluja tuottaville yrityksille ja muille tarvitsijoille tietoa ja suosituksia Suomessa noudatettavista kieli- ja kulttuurisidonnaisista merkintäseikoista ja käytänteistä. Toiminnan tärkeitä teemoja ovat kielellinen yhdenvertaisuus, tasa-arvo, käyttäjäystävällisyys, käytettävyys ja ymmärrettävyys.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekstinkäsittelyohjelman korjauslukutoiminto todella löytää kirjoittajan tekemiä kielioppi- ja kirjoitusvirheitä juuri sen kielen kieliopin mukaisesti, jolla hän on tekstinsä laatinut. Eipä haittaa sekään, että emojeilla on suomen- ja ruotsinkieliset nimet ja asiasanat, sillä niitä käytetään jokapäiväisessä viestinnässä tiuhaan, työpaikkarekrytointeja myöten.

Linkkejä:
www.kotoistus.fi
www.unicode.org/

Riitta Koikkalainen
Kirjoittaja on Kotoistushankkeen koordinaattori.