Tutkimuskeskuksen mielestä virkakielen parantaminen tulee ottaa seuraavan hallituksen ohjelmaan. Viranomaisten kielenkäytön parantaminen tehostaa samalla viranomaisten toimintaa, mistä koituu niin julkisen talouden säästöjä kuin parempia palveluja kansalaisille.

Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kielilaki  taas vaatii, että viranomaisten on vaalittava maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistettävä molempien kansalliskielten käyttämistä. Hyvän kielen velvoite välittyy monista muistakin säädöksistä, esimerkiksi tiedottamista ja viranomaispäätöksiä koskevista. Hyvään virkakieleen kuuluvat myös julkisten palvelujen ja hallintoalueiden nimet. Esimerkiksi sellaiset nimet kuin Destia, Stroke Unit ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto eivät täytä hyvän kielen vaatimuksia. Tällaiset nimet kertovat julkisessa hallinnossa vallitsevista kieliasenteista ja syvemmistä ongelmista. Nämä ongelmat näkyvät kansalaisen arjessa mm. virkatekstien mutkikkuutena.

Virkakielen vaikeaselkoisuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Pahimmillaan epäselvä virkakieli on uhka kansalaisten oikeusturvalle ja demokratialle. Epäselvä kielenkäyttö on ristiriidassa myös avoimuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden kanssa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tavoite on, että hyvän kielenkäytön periaate viedään politiikkaohjelman tai muun erillisrahoituksen myötä järjestelmällisesti ja päättäväisesti käytäntöön julkisessa hallinnossa. Jokaisen viranomaisen tulee tuntea vastuunsa siitä, että viestii ymmärrettävästi ja asiallisesti niin kirjallisesti kuin suullisestikin.