Kielivoimistelua
Kielivoimistelua 2/2011

Riitta Eronen

Kielivoimistelua

Mitä nykyiseen yleiskieleen ja oikeinkirjoitukseen kuulumattomia muotoja on  seuraavassa tekstissä? Huomaatko kuusi eroa?

Mutta kun hotellin isäntä ei mistään hinnasta tahtonut pitää Kiljusen perhettä luonaan, niin päätettiin pyytää heitä lähtemään pois Helsingistä. Pyyntöä tekemään läksi poliisimestari, pormestari ja valtioneuvoston puheenjohtaja. Kiljusille luvattiin ylimääräinen juna kotiin. Isä ja äiti Kiljunen olivat aivan liikutettuja tästä kunnianosoituksesta. He pakkasivat tavaransa matkakirstuun ja läksivät rautatieasemalle.

Kaikki liikkeet olivat suljetut koko kaupungissa, ja kadut olivat täynnä kansaa, sillä kaikki tahtoivat nähdä heidät. Ja Kiljuset astuivat pitkin Esplanaadinkatua. – –

Olipa se juhlallinen lähtö! Ja kun juna läksi liikkeelle, hurrasivat kaikki. Ja sitten koko kaupunki hengähti helpotuksesta, kun Kiljusista oli päästy. He pääsivät jokseenkin onnellisesti kotiin. Asemalta he saivat hevosen ajaakseen omaan taloonsa. Kotiportilla pojat kajahuttivat hurraahuudon kotiväelle.

Katkelma Jalmari Finnen teoksesta Kiljusen Herrasväki (1914). Se sisältyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkiseen verkkoaineistoon Kainoon (http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml).

 

Kielivoimistelua: vastaukset

1) – – läksi poliisimestari, pormestari ja valtioneuvoston puheenjohtaja > läksivät (Verbi on monikossa, koska subjekteja on useita; verbin lähteä imperfektimuoto läksi sen sijaan on lähti-muodon rinnalla nyky-yleiskielenkin mukainen, tosin käytössä harvinaisempi.)

2) – – isä ja äiti olivat aivan liikutettuja > liikuttuneita (Passiivin partisiippi liikutettu näin käytettynä on ruotsin mallin mukainen.) 

3) – – liikkeet olivat suljetut > oli suljettu (Muoto olivat suljetut on kyllä oikein muodostettu, mutta nykykielessä käytetään tällaisessa yhteydessä yleensä passiivirakennetta, kuten oli suljettu.)

4) – – pitkin Esplanaadinkatua > Esplanadinkatua (d:n, b:n, f:n ja g:n edellä vierassanojen toiseksi viimeiseen tavuun on vakiintunut lyhyt vokaali.) 

5) – – pojat kajahuttivat > kajauttivat

tai kajahduttivat

6) – – hurraahuudon > hurraa-huudon (Kun yhdyssanan osana on merkki, numero, sana-aines tms., käytetään yhdysmerkkiä, vrt. kyllä-vastaus, ja-sana.)  

Lisäksi: Tekstissä on ja-sanalla alkavia virkkeitä. Vaikka ja-sanalla aika harvoin aloitetaan uusi virke, se lienee tässä kirjailijan tietoinen tyylikeino.

Riitta Eronen