Kielikello toivottaa lukijansa mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen 30-vuotisjuhlatunnelmiin! Syntymäpäiviä vietettiin Helsingissä maaliskuun alussa.

Tutkimuskeskuksen ruotsin kielen osaston johtaja Mikael Reuter muistutti juhlien avaussanoissaan, että Suomen eduskunta oli hyvin edistyksellinen perustaessaan tällaisen tutkimuskeskuksen jo vuonna 1976. Naapurimaassamme Ruotsissa otetaan meistä mallia nyt, 30 vuotta myöhemmin. Ruotsin eduskunta on nimittäin hyväksynyt hallituksen esityksen, jonka mukaan ensi kesänä yhdistetään Ruotsin kielen lautakunta, Ruotsinsuomalainen kielilautakunta, muiden vähemmistökielten huolto ja valtionhallinnon kielenhuolto olemassa olevaan Språk- och folkminnesinstituteniin. Viimeksi mainitussa harjoitetaan jo vanhastaan mm. murteen- ja nimistöntutkimusta sekä nimistönhuoltoa.

Samalla tavalla 30 vuotta sitten yhdistettiin Suomessa eri tahoilla toimivia kielentutkimusyksikköjä ja turvattiin siten niiden toimintaedellytykset. Ministeri Antti Kalliomäki toi syntymäpäiväjuhliin opetusministeriön tervehdyksen, jossa muistutti, että voimavarat yhdistämällä tavoiteltiin tuolloin sitä, mitä nykyisin nimitetään synergiaksi: haluttiin luoda jotain, joka olisi enemmän kuin osiensa summa.

Monialaisuus onkin rikkautta, mikä käy ilmi myös Kotuksen johtajan Pirkko Nuolijärven Kielikellon lukijoille osoittamassa kirjoituksessa. Siinä hän kertoo, millainen on tämä hyvinkin erilaisista toiminnoista koostuva tutkimuslaitos (s. 4–5(siirryt toiseen palveluun)). Ei voi olla yhtä ilman toista: ellei ole tutkittua tietoa, ei sitä voida välittää; ellei ole aineistoja, tutkimus jää helposti mutu-tasolle.

Kielikello on varsinaisesti kielenhuollon tiedotuslehti. Lukijat ovat kuitenkin vuosien varrella saaneet tutustua paitsi varsinaiseen kielen- ja nimistönhuoltoon myös mm. sanastoa käsittelevään tutkimukseen, joka on perustunut Kotuksen laajoihin sana-arkistoihin ja muihin aineistoihin. Niin tämänkin numeron artikkelissa, jossa selvitetään suomen kielen suosanastoa niin murteiden ja nimistön kuin sanojen alkuperänkin kannalta. Samalla artikkeli kurkottaa nykyaikaan, termityöhön ja tieteidenvälisyyteen.

Juhlavuoden kunniaksi esitellään Kotuksen työtä sellaisillakin palstoilla, joilla tavallisesti on eri alojen edustajien näkemyksiä kielestä. Esimerkiksi Kieli työssä -sarjassa saavat sananvuoron Kielitoimiston kouluttajat; heillä on laaja näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen monenlaisiin töihin, joissa kielellä on tärkeä osa. Mielenkiintoisen vertailukohdan nykyiselle koulutustyölle tarjoaa veteraanikielenhuoltajan, Kielitoimiston entisen toimistopäällikön Esko Koivusalon haastattelu. Niin kuin Koivusalon aikana, myös nyt koko ajan muuttuva yhteiskunta haastaa kielentutkimuksen ja -huollon yhä uusiin tehtäviin. Yksi niistä on EU-kieli, jota myös valotetaan eri puolilta tässä lehdessä.

Seuraavassa Kielikellon numerossa onkin sitten lähinnä vain oikeinkirjoitukseen liittyvää asiaa, nimittäin tietoa merkeistä ja numeroista ja niiden käytöstä tekstissä. Edellisen merkkiaiheisen teemanumeron ilmestymisestä on ehtinyt kulua jo kahdeksan vuotta, joten uuden toimittaminen ja maailmalle saattaminen on juhlaa sekin.