Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Artikkeli 3/2018

Raija Moilanen

Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta

Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?

Kielitoimisto kuului toimintansa alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Kielitoimiston perustamista tukivat suuret kustantamot WSOY ja Otava, jotka tarvitsivat kielenkäyttöohjeita laajoihin julkaisuhankkeisiinsa. Vuodet 1949–1976 Kielitoimisto oli ensin osa Suomen Akatemiaa, myöhemmin osa Nykysuomen laitosta.

Vuodesta 1976 Kielitoimisto on kuulunut tuona vuonna perustettuun Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, nykyiseltä nimeltään Kotimaisten kielten keskus.

Naapurimme Viron vastaavanlainen kielineuvonta on vain paria vuotta nuorempi kuin Kielitoimiston neuvonta. Eesti keele instituutin kielenhuollosta kertoo Sirje Mäearu, ks. Lue myös Viron kielineuvonta auttaa.

Tämän päivän Kielitoimistosta saa kielineuvontaa, nimineuvontaa, virkakielineuvontaa ja EU-kielineuvontaa sekä suullisesti että kirjallisesti. Kielineuvoja voi hakea myös verkossa olevista Kielitoimiston tuottamista verkkopalveluista ja verkkojulkaisuista. Kielitoimisto kouluttaa ja toimii monenlaisissa työryhmissä ja tapahtumissa, jotka voidaan katsoa kuuluvan laajasti tulkiten neuvontatyöhön; tavoitteena on ennakoiva valistustyö ja kielitietoisuuden lisääminen. Runsaassa 70 vuodessa neuvonnan painopiste on siirtynyt verkkoon, sen suomien monenlaisten palvelujen piiriin.

Puhelinneuvonta

Neuvontapuhelimeen on vastattu jo vuodesta 1945 alkaen. 1960-luvulla nimiä koskeva neuvonta erotettiin yleisestä kielineuvonnasta, ja siitä pitäen on ollut oma puhelinpalvelu sekä yleisen kielenhuollon että nimistönhuollon kysymyksille.

Monet vuodet yleisen kielenhuollon puhelinneuvonta oli auki kuusi tuntia päivässä (nimineuvonta hieman vähemmän), ja esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa puheluja oli 13 000 vuodessa (kysymyksiä puhelun aikana useitakin). Puhelujen määrä puoliintui vuoteen 2008 mennessä.

Puhelujen vähenemiseen vaikutti osittain puheluaikojen lyhentäminen, mutta etupäässä se, että julkaisimme muuta ohjeistavaa materiaalia. Kielikellon arkiston sähköisen version julkaisimme vuonna 2001, kokosimme verkkosivuille ohjeita, julkaisimme Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan vuonna 2007, ja Kielitoimiston sanakirjasta, yleiskielen normatiivisesta sanakirjasta, ilmestyi vuonna 2004 sähköinen versio.

Sekä Kielikellon arkisto että Kielitoimiston sanakirja olivat aluksi maksullisia, mutta monissa virastoissa, yrityksissä ja oppilaitoksissa ne olivat käytössä.

Tänä vuonna puhelinneuvontaa on nimistönhuollolla kaksi tuntia viikoittain, yleisellä kielenhuollolla kaksi tuntia päivittäin. Päivittäin vastataan puhelimitse keskimäärin 20 kysymykseen.

Muu neuvontatyö

Puhelinneuvonnan lisäksi vastaamme verkkolomakkeilla lähetettyihin kielikysymyksiin, myös virkakieltä ja EU-kieltä koskeviin kysymyksiin.

Vuonna 2018 kokeilimme tsättineuvontaa huhtikuusta joulukuuhun, mutta vain tiettyinä päivinä kaksi tuntia kerralla. Osin kokeilu onnistui (kysyjä sai vastauksen nopeasti), mutta paljon jäi myös kehittämistä (vastaus saattoi jäädä kiireen takia vajaaksi; ajoittainen häiriköinti tuntui ikävältä).

Kielitoimisto antaa koulutusta ja apua tekstien ja kirjoituskäytäntöjen kehittämiseen. Asiakkaina on sekä valtion että kuntien virastoja, käännöstoimistoja, mediataloja, isoja ja pieniä yrityksiä, yhdistyksiä jne. Kielitoimiston verkkosivuilta pääsee tekemään maksullisen Oikeinkirjoitusta verkossa ‑kurssin. Hiljattain on otettu myös käyttöön uusi valtion yhteinen oppimisalusta eOppiva. Siellä Kielitoimisto on julkaissut verkkokurssin ”Hyvää virkakieltä”, jossa näytetään konkreettisten esimerkkien avulla, miten parantaa tekstejä.

Kielineuvonnan työkalut

Vuosikymmenten varrella on kertynyt paljon erilaisia työkaluja, joiden ääreen voi kysymyksen esittäjän ohjata. Vanhimpia Kielitoimiston tuotteita on Kielikello, jo vuodesta 1968 julkaistu kielenhuollon tiedotuslehti, joka oli aluksi varsin vaatimaton lehdykkä. Vuosien varrella lehti on laajentunut käsittelemään kieltä muistakin kuin vain kielenhuollon näkökulmista. Maksullinen sähköinen arkisto saatiin käyttöön vuonna 2001 paperisen lehden rinnalle, ja vuoden 2018 alusta Kielikello-lehti arkistoineen tuli kaikkien vapaasti käytettäväksi verkossa.

Kielenhuollon tärkeisiin apuvälineisiin kuuluu Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirjan Suomen kielen perussanakirjan jatkaja. Sen toimittajat ja Kielitoimiston kielenhuoltajat ovat tehneet aina yhteistyötä. Sanakirjasta on ilmestynyt useita painettuja ja sähköisiä versioita. Vuonna 2014 alkoi kokonaan uusi aikakausi, kun sähköinen Kielitoimiston sanakirja alkoi ilmestyä vapaasti verkossa.

Vuonna 2015 julkaisimme verkossa Kielitoimiston ohjepankin. Ohjepankista voi hakea vastauksia monenlaisiin oikeinkirjoitusta, kielioppia ja nimiä koskeviin kysymyksiin. Ohjepankkiin on koottu keskeisimmät kieli- ja nimiohjeet mm. Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta, Kielitoimiston nimioppaasta ja Kielitoimiston kielioppioppaasta. Ohjepankin haku koskee myös Kielitoimiston sanakirjaa ja Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, joita ovat mm. Etunimien taivutus, Sukunimien taivutus ja Maiden nimet seitsemällä kielellä. Ohjeita on runsaat 600, niitä päivitetään ja lisätään jatkuvasti. Ohjepankilla on kuukausittain keskimäärin 64 000 käyttäjää, sivujen katselujakin on runsaat 200 000 joka kuukausi.

Nimistönhuollolla on runsaasti verkkojulkaisuja vapaasti kaikkien käytettävissä: Etunimien taivutus, Sukunimien taivutus, Asutusnimiluettelo, Maiden nimet seitsemällä kielellä, Kreikan paikannimet ja Venäjän federaation paikannimiä. Verkkosivuilla on myös jatkuvasti päivitettävä luettelo Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet. Verkkojulkaisuksi on valmistumassa aiemmin painettuna ilmestynyt teos Pariisista Papukaijannokkaan, josta voi hakea suomenkielisiä ulkomaiden paikannimiä ja niiden vieraskielisiä vastineita.

Virkakielellä on omat laajat verkkosivut, joiden osana on Säädöskielen ohjeita ‑sivut. Niiltä saa tietoa siitä, millaiset seikat vaikeuttavat ja mitkä taas helpottavat säädöstekstin ymmärtämistä.

Verkossa olevien työkalujen lisäksi voi käyttää perinteisimpiäkin, paperisia työkaluja. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ilmestyi vuonna 2007, ja uusin, korjattu painos on vuodelta 2017. Oikeinkirjoitusoppaaseen on koottu Kielitoimiston suositukset oikeinkirjoituksesta.

Kielitoimiston kielioppiopas ilmestyi vuonna 2015; ja uusin, korjattu painos ilmestyi vuonna 2017. Kielioppioppaassa on runsaasti tietoa yleiskielen (kirjakielen) vaihtelevista muodoista ja vaihtelun syistä, ja se tarjoaa kirjoittajalle eväitä sopivan muodon valintaan. Kielioppioppaassa on näkökulmina myös yleiskielen ja puhekielisen kirjoittelun rajapinta sekä erilaisia tyyliseikkoja.

Mitä on kysytty ja haettu vuonna 2018?

Suuri osa suullisista ja kirjallisista kysymyksistä on koskenut yhdyssanoja: kirjoitetaanko yhteen vai erikseen, tuleeko yhdysmerkki, missä muodossa alkuosa on? Melkein yhtä paljon kuin yhdyssanoista kysytään sanojen merkityksestä. Lisäksi kongruenssiin, pilkun käyttöön, taivutukseen, alkukirjaimen valintaan ja tyyliin liittyviä kysymyksiä on paljon.

Kielitoimiston ohjepankista on katsottu hiukan eri asioita kuin on kysytty neuvonnasta, mutta myös ohjepankin katsotuimmat ohjeet liittyvät yhdyssanoihin. Suosittuja ohjeita ovat lisäksi lyhenneluettelot ja lyhenteiden käyttöön liittyvät ohjeet. Kirjeen lopetusta ja aloitusta koskevia ohjeita katsotaan hämmästyttävän usein, samoin esimerkiksi ohjeita pienempi kuin- ja suurempi kuin ‑merkeistä ja tekijänoikeusmerkeistä. Ohjepankista haetaan usein tietoa myös ajanilmauksista, juhla- ja merkkipäivien kirjoittamisesta ja pronominien käytöstä.

Linkkejä

Kielitoimiston ohjepankki (www.kielitoimistonohjepankki.fi)
Kielitoimiston sanakirja (www.kielitoimistonsanakirja.fi)
Asutusnimihakemisto (http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/)
Etunimien taivutus (http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/)
Sukunimien taivutus (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/)
Kotuksen virkakielisivut (https://www.kotus.fi/kielitieto/virkakieli)

Kielitoimisto ja virkakieli Facebookissa

Kielitoimistolla ja virkakielellä on omat Facebook-sivunsa. Facebook-sivuilla kerrotaan ajankohtaisista puheenaiheista, tapahtumista ja julkaisuista. Kielitoimiston Facebook-sivuilla järjestetään toisinaan myös yleisökyselyjä ajankohtaisista kieliasioista. Sivut eivät ole suoranaisesti neuvontaa vaan neuvontatyön tunnetuksi tekemistä ja osaltaan myös työkalu kielitietoisuuden lisäämiseksi.

Kielitoimiston Facebook-sivu
Virkakielen Facebook-sivu

Raija Moilanen
Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.
Takaisin ylös