Kielineuvonnan vuosi 2020
Artikkeli 1/2021

Riitta Korhonen

Kielineuvonnan vuosi 2020

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.

Vuonna 2020 oli Kielitoimiston neuvontapalvelun 75. toimintavuosi. Koronapandemian takia neuvontapuhelin oli poikkeuksellisesti suljettuna kevään ja kesän, mutta verkkolomakkeen kautta virtasi yhteydenottoja. Yhteensä kielineuvojat vastasivat yli 2 500 kysymykseen.

Kysymykset olivat – kuten ovat olleet kautta koko kielineuvonnan historian – valtaosin käytännön tarpeista syntyneitä kysymyksiä, jollaisia herää esimerkiksi oman tekeillä olevan tai toisen kirjoittajan kommentoitavana olevan tekstin pohjalta. Lisäksi yksi syy ottaa yhteyttä neuvontaan oli entiseen tapaan mielenkiinto: haluttiin esimerkiksi selvittää kieliopillisia kysymyksiä tai tietää yksittäisten sanojen tai sanontojen tausta tai merkitys. Sen sijaan aiempaa hieman vähemmän tuli sellaisia yhteydenottoja, joissa hämmästellään tai paheksutaankin muuttunutta kielenkäyttöä. Nykyään erityisesti sosiaalisen median erilaiset kieliaiheiset ryhmät vastaavat tähän tarpeeseen tarjoten konkreettista vertaistukea.

Neuvonnasta tiedusteltiin todella paljon mahdollista suomenkielistä vastinetta englanninkieliselle termille. Toki tällaisia kysymyksiä esitettiin jonkin verran jo kielineuvonnan alkuvuosina 1940-luvulla, mutta viime aikoina kysymystyypistä on tullut neuvonnan arkipäivää. Muunkintyyppiset termikysymykset olivat tavallisia: tiedusteltiin esimerkiksi merkityksiä, mutta moniosaisista termeistä myös varsinkin yhteen ja erilleen kirjoittamista. Kielioppikysymyksissä puolestaan korostui lauseen predikaattiverbin luku: yksikkö vai monikko? Tyylikysymyksiäkin tuli melko lailla. Paljon pohdittiin myös ylipäänsä virkerakenteita ja sanontatapoja tekstin käyttötarkoituksen valossa.

Tässä jutussa esitellään vain joitain vuoden 2020 kysymystyyppejä muutaman esimerkin valossa. Lähes 2 500 kysymystä vastauksineen jää siis esittelemättä. Tässä ei myöskään kerrota niistä monista hienoista kieliaiheisista keskusteluista, joita neuvojat saivat käydä kysyjien kanssa kysymysten tiimoilta ja myös niiden ohi. Pienikin aihe voi mennä ihon alle. – Näistä sukelluksista kysyjille kiitos!

Kielineuvonnassa käytettäviä lähteitä, esimerkiksi Iso suomen kielioppi, Kielikello, Kielitoimiston ohjepankki ja erilaisia sanakirjoja.

Muutamia Kielitoimiston neuvonnan apuvälineitä.

Kuva: Riitta Korhonen, Kotus

Soft skills ja covid-19: termikysymyksiä

Termikysymyksissä kielineuvojan tietämyksen rajoja venytetään usein aika lailla, mutta onneksi vuosien neuvontakokemus kerryttää niin tiedonmurusia kuin niiden hankinnan taitojakin.

Muuttuvan maailman ja uusien ilmiöiden myötä tarvitaan tunnetusti uusia sanoja – eikä pelkästään englanniksi. Vuoden 2020 aikana kysyttiin suomenkielisiä vastineita kymmenille englannin termeille, esimerkiksi sellaisille kuin bookazine, relaunch, open access, preprint, due diligence, house porter, spoken word, cold case, washlet, person of colour, lockdown, drive in, venue. Läheskään aina kysyjälle ei pystytty tarjoamaan yhtä sopivaa vastinetta mutta sentään eri vaihtoehtoja pohdittaviksi. – Usein suomeksi nimeämisen tarve huomataan vasta silloin, kun englanninkielinen termi on täällä jo saamassa jalansijaa tai vakiintumassakin.

Esimerkiksi mitä on relaunch suomeksi? Kustannusalalla kaivattiin ehdotusta, miten nimittää painettujen kirjojen uusia versioita, joita ilmestyy digitaalisessa muodossa ääni- tai e-julkaisuna. Ne ovat siis uusia tuotteita, mutta niitä ei voi kutsua uusintapainoksiksi. Englannin relaunch on lainattu moniin kieliin sellaisenaan, mutta suomeen siitä on hankala sovittaa käyttökelpoista sanaa. Neuvoja hyödynsi vastauksessaan Tieteen termipankkia ja Tekstuaalitieteiden sanastoa: sopiva tarjokas voisi olla uusintajulkaisu, joka tarkoittaa ”alkuperäistä julkaisuajankohtaa myöhemmin julkaistua julkaisuerää”. Neuvoja kehotti kysyjää lisäksi tiedustelemaan asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, joka on koordinoinut Tekstuaalitieteiden sanaston laadintaa.

Termikysymyksissä kielineuvojan tietämyksen rajoja venytetään usein aika lailla.

Suomenkielistä vastinetta kysyttiin myös ilmaukselle (työelämän) soft skills. Neuvoja ehdotti vaihtoehdoksi tuntemaansa ilmausta työelämän sosiaaliset taidot. Sosiaalisilla taidoillahan tarkoitetaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja empatiakykyä. Joskus kyllä näkee käytettävän myös käännöslainaa pehmeät taidot. Sillä ei ehkä kuitenkaan ole lisäarvoa sosiaalisiin taitoihin verrattuna. Adjektiivi pehmeä voi myös herättää mielikuvan kovasta vastakohdastaan; silti ei kai puhuta työelämän ”kovista taidoista”. Käännöslainat voivat usein toimia hyvin, mutta myöskään entuudestaan käytössä olevaa termiä ei pidä liian herkästi korvata uudella.

Termikysymykset eivät aina koske englantia. Usein pohditaan olemassa olevien termien ja ilmausten käytön rajoja ja sopivuutta. Esimerkiksi monia askarrutti viime vuonna se, mitä sanoja sopii asiateksteissä käyttää puhuttaessa vaikkapa sellaisista ihmisten ominaisuuksista kuin etninen tausta, kansallisuus, ihonväri ja sukupuoli – silloin siis kun luonnehtiminen ylipäänsä on tarpeellista. Keskustelua herättivät esimerkiksi sanat tummaihoinen, musta, monitaustainen, maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen, siirtolainen: Milloin ja millaisissa yhteyksissä niitä voi käyttää? Mitä sävyjä niihin liittyy? – Lienee selvää, että yksiselitteisiä, kaikkiin tilanteisiin sopivia vastauksia tällaisiin kysymyksiin ei kukaan voi tarjota.

Eikä koronavuotta ilman koronakysymyksiä. Jo helmikuussa tiedusteltiin viruksen ja sen aiheuttaman taudin koodimaisista merkintätavoista (sars-CoV-2, COVID-19 tai covid-19) ja mietittiin suurelle yleisölle suunnattujen tekstien sanastoa (koronavirus, koronavirustauti). Vähän myöhemmin pohdittiin, voiko ilmauksen sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin korvata asiateksteissäkin vähän arkisemmalla ilmauksella sairastua koronaan. Lyhyempi ilmaustyyppi yleistyi nopeasti taudin leviämisen myötä. Ilmaus ehti Kielitoimiston sanakirjan syksyiseen päivitykseenkin, arkiseksi luonnehdittuna tosin.

Viivoja ja elämännälkää

Verkosta löytyy paljonkin oikeinkirjoitusohjeita, mutta niitä ei aina ole helppoa soveltaa omaan erityiseen ”keissiin”. Sovellusapua pyydettiinkin hyvin monentyyppisiin tapauksiin, joista osa puolestaan saattoi auttaa neuvojia täsmentämään ja täydentämään Kielitoimiston ohjepankin ohjeita. Yhdestä kysymyksestä voi siis seurata hyötyä hyvinkin monille.

Oikeinkirjoitusta koskevista kysymyksistä tavallisimmat koskivat vuonna 2020 monien edellisten vuosien tapaan yhdyssanoja: tuleeko viiva, tuleeko välilyönti? Haluttiin varmistaa esimerkiksi sellaisten ilmausten merkintätapoja kuin drive in ‑testausasema ja drive-in-testausasema (molemmat sopivat), covid-19-tartuntariski (ei välilyöntiä), gm-vapaa-merkintä (ei välilyöntiä) ja yle.fi-nettisivut (ei välilyöntiä).

Viivasta oli kyse myös paikannimen sisältävässä ilmaustyypissä Suomen Washingtonin-lähetystö, Valmet Automotiven Uudenkaupungin-autotehdas: onko viiva pakollinen? Kun lauseessa on tällä tavoin peräkkäin kaksi genetiivimuotoista eli n-loppuista ilmausta (kuten Suomen Washingtonin), yhdysviiva jälkimmäisen perässä selventää nimenomaan näiden genetiivimuotoisten nimien keskinäistä suhdetta. Ensimmäinen osoittaa, kenelle jälkimmäisessä paikassa sijaitseva rakennus, yritys tai muu vastaava kuuluu tai mihin se liittyy. Viivaa suositellaan siis selvyyssyistä.

Genetiivi on ensimmäisen sanan sijamuotona myös monissa muissa sanapareissa, jotka aiheuttavat yhteen vai erilleen ‑pohdintoja. Perusohjeen mukaanhan termimäisissä tai kuvallisissa tapauksissa tällainen sanapari kirjoitetaan yhteen (kodinkoneet), muulloin yleensä erilleen (tämän kodin koneet). Mutta entäpä nämä: Työn imu vai työnimu? Elämän nälkä vai elämännälkä? Broilerin rintafilee vai broilerinrintafilee? Hyvän olon tunne vai hyvänolontunne? Kukkien lasku vai kukkienlasku? Sama yleisohje pätee näihinkin: termimäiset voi kirjoittaa yhdyssanoiksi, mutta myös erilleen kirjoittaminen on käypä valinta. Vaikka yhdyssanasäännöt ovatkin periaatteessa tuttuja, tällaiset valinnan paikat pysähdyttävät usein kokeneimmankin kirjoittajan.

Vastaavasti kahdella tavalla voidaan kirjoittaa myös seuraavanlaiset neuvonnassa pohdintaa aiheuttaneet sanaparit, joissa ensimmäinen sana on joko genetiivissä tai nominatiivissa (eli perusmuodossa): riistanliha ja riistaliha, salaatinkastike ja salaattikastike, jooganopettaja ja joogaopettaja. Merkityseroakaan ei näissä tapauksissa ole. Mieltymyseroja alkuosan muodon suhteen sen sijaan kyllä riittää.

Mieltymykseen ei kuitenkaan voi vedota sanojen perus ja vakio yhteydessä. Ne kirjoitetaan yleiskielessä yhteen määrittämänsä sanan kanssa: perusarkiruokaa, perustapaus, vakiopaikka. Myös sana normi merkityksessä ’normaali’ muodostaa yhdyssanan, tyyliltään arkisen kylläkin: normipäivä, normivauhti. Normi-alkuinenkin yhdyssana on normiyhdyssana.

Osa kielikysymyksistä auttaa täydentämään Kielitoimiston ohjepankkia. Yhdestä kysymyksestä voi siis seurata hyötyä hyvinkin monille.

Yllättävän vähän kysyttiin numeron sisältävistä yhdyssanoista. Niitä kyllä näkee teksteissä merkittävän hyvin monella tapaa, ja tämä usein nähty moninaisuus entisestään vahvistaa kirjavuutta ja lisää kirjoittajien epävarmuutta. Esimerkiksi adjektiivisen ikämerkinnän 12-vuotias tyyppisiä tapauksia näkee paljon niin välilyönnillisinä kuin viivattominakin (”12 ‑vuotias”, ”12 vuotias”). Myöskään keston (12 vuotta) merkitsemisestä ei kysytty, vaikka viivallisia merkintöjä näkee paljon (”12-vuotta”). Moninaisuus ja sitä myötä hämmennys lisääntyvät. Silti vanhaan normiin ei ole tulossa muutoksia: 12-vuotias voi olla vain 12 vuotta vanha.

Jonkin verran tiedusteltiin numeroilmauksen taivutuspäätteestä. Esimerkiksi miten pääte merkitään vai merkitäänkö ollenkaan tapauksessa valtaosa Suomen 4 600 asunnottomasta? Vastaus: ei merkitä, koska numeroilmauksen lukutapa ilmenee seuraavan sanan (asunnottomasta) taivutuspäätteestä ‑sta: neljästätuhannestakuudestasadasta.

Markkinoinnin tarpeisiin useampikin kysyi, miten merkitään %-lyhennettä käyttäen merkitys ’100-prosenttisesti’. Esimerkiksi onko ilmaus ”100 % kasvispohjainen” käypä merkintätapa? Vaikka ilmauksesta 100 % välittyisikin heti yhdellä silmäyksellä toivottu keskeinen informaatio, niin kokonaisuus luettaisiin kuitenkin ensin asussa ’sata prosenttia kasvispohjainen’. Sitä ei siis tämän lukutavan takia voi suositella. Jostain syystä markkinoijat eivät kuitenkaan taida syttyä esimerkiksi vaihtoehdolle täysin kasvispohjainen. Merkitys olisi sama, eikä merkkimääräkään juuri kasvaisi.

Oikeinkirjoituskysymyksiä tuli myös lyhenteiden taivuttamisesta ja kirjainten koosta, tavuttamisesta, lainaamisen tekniikoista sekä pilkutuksesta. Aika usein pilkkuaiheisena esitetty kysymys kuitenkin poiki keskustelua kyseisen tekstikatkelman uudelleen muotoilusta. Vastaus pilkkukysymykseen ei siis läheskään aina ole pilkkuvastaus.

Yksikkö vai monikko? Mikä sijamuoto?

Aiempien vuosien tapaan paljon kysymyksiä tuli lauseen predikaattiverbin yksikkö- ja monikkomuodosta tapauksissa, joita koskeva sääntö ei ole ehdoton. Tekstiyhteyden ja kokonaisuuden merkityksen perusteella on siis ratkaistava, tuleeko verbi yksikköön vai monikkoon. Esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa sekä yksikkö että monikko ovat periaatteessa mahdollisia: Viisi kansanedustajaa teki/tekivät…; Järjestön voimavara on/ovat osaavat toimijat; Pakkauksen mukana seuraa/seuraavat suomenkieliset käyttöohjeet. Kysyjien kanssa joudutaan usein selvittämään laajempikin tekstiyhteys, jotta verbin luvun voi valita. Tämäntapaisista lauseista kysyville kyllä kerrotaan, että jos on hankalaa ratkaista verbin lukua, kannattaa harkita toisenlaista ilmaisutapaa.

Kielioppikysymyksiin kuului entiseen tapaan myös erilaisia muotokysymyksiä. Moni halusi varmistaa, onko normi muuttunut esimerkiksi sellaisten voimista tai täytymistä ilmaisevien verbien tapauksessa kuin pystyä ja täytyä, koska rakenteiden ”pystyy vastata” ja ”täytyy osaa” tyyppiset ilmaukset ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Normi ei ole muuttunut, eli edelleenkin yleiskielessä suositellaan käytettäväksi rakenteita pystyy vastaamaan ja täytyy osata. Muutamat neuvonnan asiakkaat ovat harmitelleet, että kyseessä on vain suositus eikä pakko.

Taivutuskysymyksiä tulee nykyään aiempaa vähemmän, varmaankin siksi, että Kielitoimiston sanakirja on taivutuskaavoineen maksutta käytettävissä verkossa. Sieltä löytyy vastauksia niin merkitys- kuin taivutusaiheisiinkin kysymyksiin. Sanakirjasta ei kuitenkaan saa vastauksia nimiä koskeviin kysymyksiin: Miten taipuu Whatsapp? Whatsappin vai Whatsapin? (Vastaus: Whatsappin, koska vieraskieliset nimet eivät ”osallistu” astevaihteluun.) Taipuuko Google Drive sisä- vai ulkopaikallissijassa: Google Drivessä vai Drivellä? (Vastaus: Yleensä sisäpaikallissijassa, vaikka ulkopaikallissijat yleistyvätkin.)

Kielineuvontarobotti vai ihmisneuvoja?

Tulevan ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta ainakin Kielitoimiston neuvontapalveluiden lähitulevaisuudesta voi todeta jotain. Ne jatkuvat, jos vain resursseja riittää. Kielenhuollon sähköisiä lähteitä, kuten Kielitoimiston ohjepankkia, pyritään tietenkin täydentämään ja parantamaan jatkuvasti, mutta kysyä voi edelleen myös puhelimitse ja verkkosivujen lomakkeella. Robottineuvontaa ei ole suunnitteilla. Ihmisneuvoja pitää pintansa.

Ihmisneuvoja on erityisen mielissään siitä, että puhelinpalveluakin jatketaan. Se ei nimittäin ole pelkkää mekaanista kysymyksiin vastaamista. Tunne ennen omaa neuvontavuoroakin on odottavan kutkuttava, koska etukäteen ei voi millään arvata, kuka soittaa ja mitä kysyy. Aloitteleville neuvojille tunteeseen saattaa joskus sekoittua lievää kauhuakin. On joka tapauksessa hienoa saada keskustella ihmisten kanssa kielestä ja kielellä nimettävistä ilmiöistä – siis aika paljosta!
 

Ei vain kielineuvontaa

Kotimaisten kielten keskus tarjoaa kielineuvonnan ohella nimineuvontaa sekä virkakielen, EU-kielen ja ruotsin kielen neuvontaa. Lisäksi asiantuntijat vastaavat esimerkiksi sanakirjoja koskeviin kysymyksiin. Monipuolisista neuvontapalveluistamme on lisätietoa Kotuksen verkkosivuilla:

Kieli- ja nimineuvonta

Kielikellon Kysyttyä-palstan aiheet saavat innoituksensa neuvonnasta. Kielikysymysten pohjalta on kirjoitettu muun muassa nämä jutut:

Virusmuunnos, muuntovirus vai mutaatio?

Miten viitata varapresidenttiehdokas Harrisin taustaan?

Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet

Kaikki Kysyttyä-palstan jutut:

Kielikellon Kysyttyä-palsta

Riitta Korhonen
Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa.