Katse kieleen
Alkusanat 4/2012

Riitta Eronen

Katse kieleen

Kielikellon lukijat ovat lehden mukana tulleet seuranneeksi Kotimaisten kielten keskuksen nyt päättyvän ensimmäisen vuoden toimintaa. On kerrottu varsinkin Kotuksen julkaisuista: Kielitoimiston sanakirjan uusista laitoksista ja oikeinkirjoitusoppaasta sekä laajoista tekstilajijulkaisuista. Ne palvelevat kielenkäyttäjiä ja heijastavat Kotuksen tehtäviä, joita ovat tutkimukseen perustuva kielenhuolto ja sanakirjojen julkaiseminen.

Kielenhuollon tavoitteena on, että yleiskieli pysyisi kaikille yhteisenä eri elämänaloille ulottuessaankin. Viime numerossa keskityttiin kaikkia koskettavaan erikoiskieleen, lääketieteen suomeen. Nyt kerrotaan, millä tavalla vaikeaselkoista lakikieltä voidaan saada ymmärrettävämmäksi. Esimerkkinä on hanke, jossa kielenhuoltajat ja lainsäätäjät tekivät yhteistyötä asunto-osakeyhtiölain säädösprosessin aikana. Aino Piehlin artikkelista (s. 4) selviää, mitkä kielenhuoltajien ehdotuksista päätyivät lakiin, sekä se, mitä ehdotuksista (ja miksi) ei pidetty tarpeellisina tai mahdollisina. Tätä tietoa kannattaa hyödyntää.

Niin koti-Suomessa kuin muuallakin tapahtuvat yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat kieleen, erityisen näkyvästi nimistöön. Meilläkin on syytä ottaa huomioon esimerkiksi se, millaisia suosituksia YK:ssa on annettu eräiden kyrillisiä kirjaimia käyttävien maiden kirjaimistojen muuntamisessa latinalaisiksi yhteiskuntajärjestelmän muututtua. Asia voi tuntua kaukaiselta, mutta näidenkin maiden sekä paikan- että henkilönnimet ovat osa myös Suomen kielimaisemaa.  

Verkkomaailma on täynnä myös kielellisesti kiinnostavaa asiaa.  Eri yliopistojen kielten laitoksissa tehdäänkin runsaasti aihepiiriin liittyviä opinnäytteitä. Miten verkkopalveluissa ja ‑yhteisöissä käytettävät nimimerkit poikkeavat reaalimaailman nimistä? Voiko hakukone Googlea käyttää apuna kielentarkistuksessa? Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia tästä lehdestä; samoin selviää, mikä on valeblogi jamitä troijanhevoseen kätkeytyy.

Yhä suurempi osa tiedosta siirtyy verkkoon, jossa Kotimaisten kielten keskuskin tarjoaa käyttöön runsaasti niin arkistoaineistoa kuin ajankohtaista kielitietoa maiden nimistä ja sukunimien taivutusohjeista jatkuvasti päivitettävään lyhenneluetteloon. Vuoden 2013 suunnitelmissa on hanke kielenhuollon verkkopalvelun uudistamiseksi.  

Kielikello ilmestyy painetun version rinnalla sähköisenä, ja lehden sisällöstä sen ensimmäisestä numerosta alkaen on olemassa jatkuvasti karttuva sähköinen arkisto. Iloksemme ja toivottavasti myös lukijoiden iloksi Kielikello kuitenkin saapuu luettavaksi tuttuna paperisena lehtenä myös ensi vuonna.

Riitta Eronen