Kun Suomen kielen perussanakirjan kolmas ja viimeinen osa ilmestyi painosta vuonna 1994, teosta esiteltiin useassa Kielikello-lehden artikkelissa (3/1994). Yhtenä tarkastelun kohteena olivat Perussanakirjan uudissanat. Niiden määrällinen osuus teoksen hakusanastosta on huomattava: painetun Perussanakirjan hakusanoista yli 20 000 ei esiinny vielä Nykysuomen sanakirjassa, joka ilmestyi vuosina 1951–61 ja jota ei ole sittemmin ajantasaistettu.
Sähköistä CD-Perussanakirjaa suunniteltaessa pidettiin tärkeänä, että uuteen versioon saataisiin myös aivan tuoretta sanastoa. Painetun teoksen viimeisen osan valmistumisesta on kulunut vasta vajaat kolme vuotta, mutta 1990 ilmestyneeseen ensimmäiseen osaan oli mahdollista ottaa uusia hakusanoja vain noin vuoteen 1988 asti. CD-Perussanakirjaan saatiinkin mukaan runsaasti uutta sisältöä: painettuun kirjaan nähden uutta hakusanastoa on noin 2 000 sana-artikkelin verran, ja noin 3 000 artikkelin tietoja on ajantasaistettu. Tämä aines on siis peräisin (pääosin) ajanjaksolta, joka ulottuu viime vuosikymmenen lopulta vuoden 1996 syksyyn. Kirjoituksen jäljessä on näyte CD-Perussanakirjan uusista sanoista. Luettelosta on mm. nähtävissä, mitkä ovat olleet yleisiä puheenaiheita Suomessa viime aikoina.
Vanhaa uutta
Kaikki CD-Perussanakirjan uudet sanat eivät ole aivan uunituoreita. Mukana on myös jonkin verran sellaista vanhempaa sanastoa, joka on näihin asti ollut yleiskielessä harvinaista tai kuulunut lähinnä jonkin erikoisalan kieleen. Joukkoviestimissä paljon esillä olevat tapahtumat tekevät joskus laajalti tunnetuksi tällaisia sanoja. Kaikki ovat nyt kuulleet hutuista ja tutseista, mutta muutama vuosi sitten nämä afrikkalaisten kansanryhmien nimitykset elivät lähinnä tietosanakirjojen sivuilla. Samoin Estonia-laivan onnettomuuden jälkeen tiedämme, mikä on laivan keulaportti ja mitä tekee pintapelastaja. Myös sana visiiri on saanut yleisessä kielenkäytössä uuden merkityksen, joka aiemmin tunnettiin vain merenkulkualan ammattikielessä.
Erikoisalalta yleiseen käyttöön
Lehdistö, radio ja televisio opettavat meille jatkuvasti sellaista erikoisalojen sanastoa, joka liittyy ihmisiä laajalti kiinnostaviin asioihin. Monista sanoista tulee näin erikoisalan kielen ja yleiskielen yhteistä omaisuutta. Lääketiede on hyvä esimerkki alasta, jonka sanastoa käytetään usein myös yleiskielisissä yhteyksissä. Niinpä CD-Perussanakirjaan on otettu uusina hakusanoina esimerkiksi ahmimishäiriö, autoimmuunisairaus, borrelioosi, HIV-positiivinen, hoitotestamentti, jälkiehkäisy, kaamosmasennus, kirkasvalohoito, lyhytkirurgia, maitosokerihäiriö, osteopatia, rasitusastma, telelääketiede ja uskomuslääkintä. Tässäkin joukossa on sanoja, joilla on jo ikää mutta jotka ovat vasta viime aikoina tulleet laajemmalti tunnetuiksi ja siitä syystä ansainneet paikkansa yleiskielen sanakirjassa.
Murretta ja slangia
Joukkoviestimet toistavat mielellään julkisuuden henkilöiden käyttämiä kiinnostavia murre- ja slangisanoja. Murteellinen teonsana hötkyillä tuli hetkessä tutuksi kaikelle kansalle, kun pääministeri käytti sitä puheessaan. Sana on ollut tulollaan yleissuomalaiseen arkikieleen jo jonkin aikaa; se tarkoittaa mm. hätäilemistä, hosumista ja poukkoilua.
Viime vuosien suosikkimurresanoihin kuuluu myös kökkö, jonka merkityksiä kansankielessä ovat olleet mm. kasa, keko, möykky ja kokkare. Arkikielessä ja slangissa se on saanut adjektiiviset merkitykset typerä, hölmö, yksinkertainen ja kömpelö.
Muutama vuosi sitten suomalaisille tuli tutuksi miespuolisten edustushiihtäjiemme toisistaan käyttämä nimitys karpaasi. Sekin pohjautuu murteisiin (merkityksenä mm. iso, roteva mies), mutta on ollut käytössä myös slangisanana (merkityksessä kaveri, kundi).
Uusia merkityksiä
Kielen sanasto laajenee koko ajan silläkin tavoin, että vanhat, tutut sanat saavat entisistä poikkeavia merkityksiä. Kun edellä mainittujen karpaasien kerrotaan oleskelevan kunnonkohotussyistä alppimajassa jossakin Pohjois-Suomessa, ilmaus tuntuu oudolta, ellei tiedä, että alppimaja tarkoittaa nykyään myös rakennusta, jossa jäljitellään vuoristo-olosuhteita pitämällä hengitysilman happipitoisuus keinotekoisesti pienenä.
Myös erikoisalojen uusia termejä tehdään usein merkityksen laajentamisen avulla. Tietokoneen hiiri lienee jo tuttu useimmille suomalaisille (tämä merkitys on mukana jo painetussa Perussanakirjassa), ja ainakin mikroharrastajat tuntevat ajurin uuden merkityksen ’jotakin tietokoneen oheislaitetta ohjaava ohjelma’.
Edellä mainittujen merkityksenmuutosten malli on saatu vastaavista englannin sanoista, mutta aivan omaperäisiäkin esimerkkejä on löydettävissä uusimpien ilmausten joukosta. Tällainen on mm. poliittiseen kielenkäyttöön muutamia vuosia sitten ilmestynyt leikillissävyinen sana iltalypsy, jolla tarkoitetaan lisäetujen vaatimista jo kertaalleen tehdyn sopimuksen jälkeen.
Toistuvaa historiaa
Joskus menneisyyteen hautautuneiksi luullut asiat ja niihin liittyvät sanat pulpahtavat yllättäen uudestaan esiin. Nykysuomen sanakirjassa on hakusana leipäjono ja sen perässä esimerkki Sodanaikaiset leipäjonot. Painetun Perussanakirjan toista osaa toimitettaessa leipäjono tuntui kovin etäiseltä asialta, mutta CD-Perussanakirjaan se on valitettavasti jouduttu taas ottamaan.
Sanakirjan odotushuone
Vain osa Perussanakirjaa varten kerätystä sana-aineistosta on päässyt painetun kirjan sivuille, ja sama koskee teoksen sähköversiota. Pois on jätetty mm. sellaiset sanat, joiden käyttö on arvioitu tilapäiseksi. 1980-luvulla aineskokoelmiimme tuli poimintoja jääkiekkoilijan kypärätempusta, joka tarkoitti kolmen maalin tekemistä samassa ottelussa kuten vanhastaan tunnettu hattutemppu. Toimitus oli kuitenkin epävarma siitä, jäisikö tämä ilmaus pitemmäksi aikaa urheilukieleen, eikä sanaa otettu vielä painettuun Perussanakirjaan. Nyt se on mukana, koska uusia poimintoja on kertynyt useita. Perussanakirjan ”odotushuoneessa” on nytkin paljon sellaisia sanoja, joiden vakiintumista kielenkäyttöön halutaan vielä selvittää, ja osa niistä pääsee aikanaan teoksen tuleviin versioihin.
CD-Perussanakirjan uusia sanoja
|
|
||
| aineistokoe | matalalattiabussi | ||
| airbag | matokomposti | ||
| ajonestin | melukaide | ||
| aktiivijousitus | meluvalli | ||
| alppimaja | mentori | ||
| ammattikorkeakoulu | merensuojelu | ||
| apoptoosi | metsäympäristö | ||
| apukoira | mieskiintiö | ||
| arvo-osuusjärjestelmä | mikrohistoria | ||
| arvopaperistaa | monikulttuurinen | ||
| askellin | moottoripyöräjengi | ||
| askelluslaite | muistomuuri | ||
| asumisoikeusasunto | multimedia | ||
| atari | naiskiintiö | ||
| auditoida | naisupseeri | ||
| autoimmuunisairaus | netiketti | ||
| biodiversiteetti | niittomurskain | ||
| bioenergia | nälkäpakolainen | ||
| biojäte | näppylähansikas | ||
| biomateriaali | nörtti | ||
| biopolttoaine | nössö | ||
| borrelioosi | oikeusnotaari | ||
| bourette | omaishoito | ||
| dosetti | omaisuudenhoitoyhtiö | ||
| duuma | ongelmasyöjä | ||
| elintasopakolainen | osteopatia | ||
| elvistellä | ostopalvelu | ||
| elämäntapasairaus | ostoskanava | ||
| emerita | otsikkoaine | ||
| emolehmä | ovensuukysely | ||
| emolevy | paikkatieto | ||
| emulaattori | palveluasuminen | ||
| emuloida | palveluasunto | ||
| esinainen | palveluseteli | ||
| etäkauppa | panimoravintola | ||
| eurokansanedustaja | pankkituki | ||
| eurokraatti | pannupitsa | ||
| europarlamentaarikko | paralympialaiset | ||
| europarlamentti | parkkiyhtiö | ||
| eurovaalit | passiiviväestö | ||
| eurovirkamies | peledsiika | ||
| fraktaali | peliongelmainen | ||
| friikki | penne | ||
| hanaolut | perhehoitaja | ||
| harsokate | perinnemaisema | ||
| henkilökemia | peruspäiväraha | ||
| henkilöstöyritys | pervo | ||
| hiekkanurmi | pesto | ||
| HIV-positiivinen | peta | ||
| HIV-testi | pienosakas | ||
| hoitorengas | pinssi | ||
| hoitotestamentti | pintahiivaolut | ||
| hoivatyö | pintapelastaja | ||
| hoivayritys | pitaleipä | ||
| hometalo | pluspuu | ||
| homoliitto | pohjahiivaolut | ||
| hutu | postilaatikkoyhtiö | ||
| hymiö | primekorko | ||
| hypermedia | puhelinkortti | ||
| hyperteksti | puhelinseksi | ||
| hörhö | puheposti | ||
| hötkyillä | pullamössösukupolvi | ||
| ikäsyrjintä | puututka | ||
| imagonrakennus | rahakortti | ||
| impivaaralaisuus | rannehälytin | ||
| insertti | rantalentopallo | ||
| interaktiivinen | rantojensuojelu | ||
| intertekstuaalinen | rasitusastma | ||
| islamismi | rauhaanpakottaminen | ||
| isyyspakkaus | rauhankumppanuus | ||
| jalapeno | ravet | ||
| jarrutuspuhe | ravintolapanimo | ||
| johdannaismarkkinat | reiki | ||
| jojolaihduttaminen | reivit | ||
| joustotyö | retrovirus | ||
| joutsenmerkki | riskisijoitus | ||
| juurakkopuhdistamo | rituaaliteurastus | ||
| juustohöyläperiaate | romppu | ||
| jälkiehkäisy | roskapankki | ||
| kaamosmasennus | saatananpalvonta | ||
| kalliokiipeily | salibandy | ||
| kanavapujottelu | sammota | ||
| kannustinloukku | seikkailupeli | ||
| kansalaiskeskustelu | seksibaari | ||
| kansalaistapaaminen | seksibisnes | ||
| kansallismaisema | seksipalvelu | ||
| karpaasi | seksipuhelin | ||
| kasvuharso | seksiravintola | ||
| katuväkivalta | seksituristi | ||
| kaukokulkeuma | sosiaaliluukku | ||
| kauppagalleria | sotilaskylä | ||
| kaupunkitarina | stepperi | ||
| kausiolut | sukupuolikiintiö | ||
| keinoalkuinen | suolapulssi | ||
| kepasipuli | säästötalkoot | ||
| kierrätyskeskus | takuta | ||
| kierrätyskuitu | taskutietokone | ||
| kiipeilyseinä | teemapuisto | ||
| kirkasvalohoito | teknobileet | ||
| kognitiotiede | telelääketiede | ||
| komissaari | terveysvaikutteinen | ||
| konenäkö | tietolevy |
| kotisivu | tietotyöläinen |
| kriisinhallinta | tietulli |
| kulttuuripääkaupunki | tilaviini |
| kuntonyrkkeily | torke |
| kuulokoira | transu |
| kypärätemppu | tuloloukku |
| kökkö | tulosidonnainen |
| leggingsit | tunneäly |
| leipäjono | turvapalvelu |
| lesboliitto | turvatekniikka |
| lingvisti-juristi | turvaverkko |
| lippueamiraali | tutsi |
| lumetodellisuus | työnarviointi |
| lyhytkirurgia | tätimalli |
| läheisyysperiaate | uskomuslääkintä |
| lähihoitaja | varusnainen |
| lähimarkkinat | verkkoutua |
| lähiopetus | ympäristökeskus |
| lörtsy | äänimaisema |
| maailmankylä |