Kaksinkertaisia kieltoja
Lukijoilta 1/2021

Jussi Pahikkala

Kaksinkertaisia kieltoja

Erilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita:

Koronatestien määrä on huipussaan lähes kaikkialla Ruotsissa, eikä nykyisellä kapasiteetilla testien määrää ei voida lisätä. (www.yle.fi, 14.11.2020)

Twitterissä julkaistulta videolta voi kuitenkin huomata, ettei valtaosalla vieraista ei ole maskia. (www.iltalehti.fi, 2.12.2020)

[Asianajajan nauhoitetusta puheenvuorosta] – – ei Laura semmoiseen yksin ryhdy semmoiseen uhraukseen ellet sinä et ole ensin valmistanut häntä siihen että tota myydään nyt tämä näin – –. (www.nettisanomat.fi, 6.5.2004)

Näissä esimerkeissä jälkimmäinen lause alkaa kieltoverbillä, jota seuraa muutamien sanojen jälkeen samassa lauseessa vielä toinenkin kieltoverbi. Noista kieltoverbeistä jälkimmäinen on tavallisesti yksinkertainen en, et, ei jne.

Kyseisen laatuista ”kaksoiskiellon” sisältävää lauserakennetta eivät suomen kieliopit tunne. Venäjän kielessä ovat eräät kaksoiskieltolauseet kieliopillisia, mutta suomessa ne epäilemättä sisältävät virheen. Virheen korjaus ei vaatisi muuta kuin jälkimmäisen kieltoverbin poiston. Tekstin kirjoittaja ei huomaa asiaa ilmeisesti sen tähden, että kahden kieltoverbin välissä on muita sanoja.

Todettakoon vielä, että kaksoiskieltorakenne voi harvinaisena esiintyä muunakin kuin yhdyslauseen jälkimmäisenä osana:

Uuden testamentin eri yhteyksissä eskatologinen näkökulma vaihtelee kulloinkin käsiteltävän asian mukaisesti. Näitä ei kaikkia ei voi selittää samalla kampauksella, vaan jokainen teksti on käsiteltävä oman olemuksensa mukaisesti. (Kotimaa-lehden blogi)

Internetistä voi helposti etsiä erilaisia ”yhdyskieltoverbejä” (eikö, jollei, eikä, eipä jne.) sisältäviä kaksoiskieltolauseita. Jostain syystä ei lauseenosa ”eipä mikään ei” tuota hakutuloksia, mutta sekvenssillä ”eihän mikään ei” taasen saa liki 3 000 osumaa. Kysyvä liite kieltoverbissä, kuten ”eikö mikään ei” tuottaa vain lauseen ”Eikö mikään ei ole enää pyhää?” ja pari muuta.

Verkkohaku sekvenssillä ”ettei kukaan ei” antaa yhdeksän erilaista lause-esimerkkiä, mutta ”ettei siellä ei” antaa niitä tuhansia erilaisia, samoin ”eikä mikään ei”.

Kaksoiskieltolauseitten tiimoilta olisi varmaan melkoisesti tutkittavaa!

Siitä riippumatta siitä

Kaksoiskieltoa muistuttaa virheellinen rakenne ”siitä riippumatta siitä”, jossa riippumatta-sana on yhtaikaa prepositiona ja postpositiona. Vastaava koskee myös sekvenssiä ”siitä huolimatta siitä”. Jokunen näyte:

Pimeän aineen hiukkasten nopeus Maan suhteen lienee noin 200 km/s siitä riippumatta siitä, millaisia ne ovat. (www.ursa.fi, Syksy Räsäsen blogi 27.2.2020)

– – hänen oikeuttaan saada työttömyysetuutta arvioidaan TTL 2 luvun 5 ̶ 8 §:n perusteella siitä riippumatta siitä, esittääkö hän TE-toimistolle esim. työsopimuksen – – (www.eduskunta.fi, kirjallinen kysymys 1039/2013 vp, tarkistettu versio)

Häntä voitaisiin suojella lainkohdan tarkoittamassa menettelyssä siitä riippumatta siitä, missä roolissa häntä kuullaan. (https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020190, hallituksen esitys 190/2002)

Kirjoitettujen (ja lausuttujen) kaksoiskieltolauseitten määrä suomessa on valtava, mistä edellä olevat esimerkit antavat käsityksen. Ne ovat kuitenkin selvästi virheellisiä, mutta siitä huolimatta en ole nähnyt minkäänlaista kannanottoa niitä vastaan.
 

Talkoohavaintoja kieltosanan liikakäytöstä

Jussi Pahikkalan havaitsemasta kieltosanan liikakäytöstä on kirjoitettu Kielikellon Talkoohavaintoja-palstalla numerossa 2/2018 (Riitta Korhonen: Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä). Yleiskielen seurantatalkoisiin on lähetetty havaintoja ilmauksista, joissa on kaksi kieltosanaa.

Kuten Riitta Korhonenkin toteaa Kielikellon kirjoituksessaan, rakennetta voisi ensi näkemältä pitää puhtaasti kirjoittajan kömmähdyksenä: lausetta muokattaessa siihen on vahingossa jäänyt ylimääräinen ei-sana. Toisaalta kuitenkin näitä kaksinkertaisen kiellon sisältäviä rakenteita löytyy teksteistä niin paljon, että niiden taustalla voi olla myös jokin muu syy kuin pelkkä vahinko.

Lue lisää seurantatalkoista Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta: Yleiskielen seuranta

Jussi Pahikkala
Kirjoittaja on matemaatikko mutta on tehnyt tutkimuksia suomen kielenkin alalta.
Takaisin ylös