Kaksihintajärjestelmä
Sanakysymyksiä 3/1984

Anneli Räikkälä

Kaksihintajärjestelmä

Kevään 1984 tulopoliittisiin ratkaisuihin kuului sopiminen maidon kaksihintajärjestelmästä. Sen mukaan laki määrää maidontuottajalle tuotantokiintiön, jonka ylittävältä maitomäärältä maksetaan vähemmän kuin kiintiöön mahtuvasta maidosta. Tuotantoaan lisäävien tilojen maidosta maksetaan siis kahta hintaa.

Laki on tuonut kieleen sanan kaksihintajärjestelmä. Muodostustavaltaan se rinnastuu sellaisiin kielessä ennestään oleviin sanoihin kuin yksilapsijärjestelmä, yksipuoluejärjestelmä, kaksikamarijärjestelmä, kolmivuorotyö, kolmiväripainanta ja nelitahtimoottori. Vanhastaan kielessä on paljon lukusanalla alkavia adjektiiveja, esim. yksiavioinen, kaksihuippuinen, kolmimastoinen, neliopettajainen, viisiosainen, kuusipäiväinen. Nykysuomen sanakirjan mukaan käytössä on jonkin verran myös lukusanalla alkavia yhdyssubstantiiveja, sellaisia kuin satakieli, kolmiapila, tuhatkauno, satakerta, kaksitaite (= folio), kaksitaso, kolmiliitto, kolmiloikka ja viisiottelu, onpa meillä sellaisia sukunimiäkin kuin Nelimarkka ja Kolmihaara.

Uudissana kaksihinta liittyy yhdyssubstantiivien ryhmään. Monet tämän ryhmän sanoista ovat kuitenkin merkitykseltään adjektiivin tapaisia: kolmijalka on oikeastaan kolmijalkainen, kolmilaita (vene) = kolmilaitainen, kolmikulma = kolmikulmainen, yksitaso = yksitasoinen, kolmimasto = kolmimastoinen. Jos sanassa ei ole tällaista adjektiivin luonnetta, tuntuisi usein luontevammalta ilmaista asia lauserakenteessa tavallisella lukusanan ja sen pääsanan sanaliitolla esim. kolmiliitto olisi kolmen liitto ja yksivaljakko olisi yhden (hevosen) valjakko. Lehden otsikko ”Maidon kaksihinta tuli yksivuotisena” olisi esimerkiksi ”Laki maidon kahdesta hinnasta tuli yksivuotisena”.

Tulopoliittisesta ratkaisusta puhuttaessa on koko järjestelmä nimettävä ja silloin nimitykseksi käy kaksihintajärjestelmä. Muut vaihtoehdot antaisivat asiasta väärän kuvan: kaksoishinta voitaisiin tulkita kaksinkertaiseksi hinnaksi eikä kaksinaishintaa voisi ajatella täsmällisesti sovitun hinnan nimeksi. Järjestelmän nimenä on siis käypä kaksihintajärjestelmä, mutta muutoin olisi sujuvampaa puhua maidon kahdesta hinnasta kuin maidon kaksihinnasta.

Anneli Räikkälä