null Kaakonkulma

Kysyttyä 1/2022

Kaakonkulma

Kysymys

Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli pitäisikö alkukirjaimen sittenkin olla iso, Kaakonkulma?

Vastaus

Sana kulma on jo vanhassa suomen kirjakielessä merkinnyt myös tahoa ja suuntaa. Myös murteissa on näin, ja etenkin ilmansuuntien yhteydessä on käytetty kulma-sanaa. Tekeillä olevassa Suomen murteiden sanakirjassa on tähän mennessä mainittu etelän-, idän-, luoteen- ja lännenkulma. Esimerkiksi Kangasniemellä on sanottu: ”Tuul on etelänkulomila.” Hollolassa taas ”irän kulma alko ruskottaa”. Kielessä on ollut siis jo tuttu malli, jonka mukaan on alettu puhua myös kaakonkulmasta. Kun tarkoitetaan esimerkiksi jonkin kylän kaakonkulmaa, käytetään pientä alkukirjainta.

Kaakonkulma-sanaa tosiaan käytetään myös säätiedotuksissa. Ylen meteorologi Seija Paasonen kertoo sähköpostitse, että hän ajattelee nimityksen tarkoittavan Suomen kaakkoisinta osaa, jolla ei ole tarkkoja rajoja mutta joka on kuitenkin pienempi kuin Kaakkois-Suomi. Vastaavia nimityksiä ovat lounaisin Suomi ja pohjoisin Lappi.

Kaakonkulmaa voidaan käyttää myös erisnimenä, jolloin se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Nimen tarkoittama alue kuitenkin vaihtelee nimen käyttäjän mukaan: joillekin Kaakonkulma tarkoittaa vain Virolahden ja Miehikkälän aluetta, toisille laajempaa Loviisasta Imatralle ulottuvaa aluetta. Suomen itäraja ja rannikko muodostavat Virolahden tienoilla kulman, mikä on saattanut vaikuttaa nimeen.

Varhaisempina aikoina Kaakonkulmalla on voitu tarkoittaa myös muuta aluetta. Sanomalehtiarkiston perusteella näyttää siltä, että 1900-luvun alussa nimellä viitataan Karjalankannakseen. Esimerkiksi Kannaksen Lehti on vuonna 1928 mainostanut olevansa ”Kaakonkulman ainoa paikallinen sanomalehti”.

Kaksi kappaletta Kymen Sanomia limittäin pöydällä. Esillä takasivu, jossa sääennusteet Kaakkois-Suomeen ja kotimaahan.

Kaakonkulma esiintyy myös sääsanastossa.

Kuva: Kymen Sanomat 10.3.2022

Suomen murteiden sanakirja

Vanhan kirjasuomen sanakirja

Kirsti Aapala ja Petra Saarnisto

Kirjoittajat työskentelevät Kotimaisten kielten keskuksessa.