Onko huomioon ottamisella ja huomioimisella enää mitään eroa? Aikanaan koulussa opetettiin, että huomioiminen tarkoittaa jatkuvaa huomioiden tekoa eikä huomioon ottamista. Saman vastauksen kysymykseeni sain eräässä hyvää kielenkäyttöä käsitelleessä tilaisuudessa muutama vuosi sitten. Vastauksen antoi kielitoimiston edustaja. Nykyään kuitenkin lehdistössä ja joskus jopa virastojen kirjeissäkin on huomioiminen yleistymässä, vaikka tarkoitetaan huomioon ottamista. Suomen kielen perussanakirja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi äskettäin, ei sekään ota aivan ehdotonta kantaa tähän asiaan, vaikka pitääkin huomioon ottamista etusijalla, kun nimenomaan siitä on kysymys.

Kalle Rinne
agronomi
Maaninka

* * *

Kysyjän esittämä työnjako on edelleen voimassa: huomioida merkitsee ’tehdä huomioita, havaintoja, tarkkailla, havainnoida’ ja ottaa huomioon tarkoittaa ’ottaa varteen, lukuun’. Juuri tämän jaon esittää Suomen kielen perussanakirja.

Martti Rapola, jota tässä Kielikellon numerossa muutenkin on muistettu, kirjoitti mm. huomioida-verbistä vuonna 1947 ilmestyneessä teoksessaan ”Kieli elää” artikkelissa ”Karkailevia robotteja”. Hän selvittelee sanan alkuvaiheita näin: ”Oli ilmeisesti kaivattu sanaa merkitykseen ’tehdä huomioita jostakin’, ransk. ’observer’, sekä tekijännimeä, joka vastaisi ranskan sanaa observateur, kun joskus satalukumme toisella (?) vuosikymmenellä päädyttiin erittäin käyttökelpoisiin sanoihin huomioida ja huomioitsija. Valtiot, joilla ei ollut paikkaa ja sananvaltaa Kansainliiton neuvostossa tai yleiskokouksissa, lähettivät huomioitsijansa Geneveen seuraamaan asioiden käsittelyä, tarkkailemaan, huomioimaan – näin voitiin sanoa. Kielen ilmaisuvälineistö oli saavuttanut ilmeisen edun. Kuka osasi arvata, että huomioida-verbistä oli nouseva kielivaiston koetin- ja keskimääräisen älykkyyden kompastuskivi. Mutta muoti on muotia, ja tässä tapauksessa pääsivät muodin määrääjiksi ne uuden tulokkaan ihailijat, jotka eivät ensinkään vaistonneet, mistä oli kysymys.”

Nykyisestä kielenkäytöstä näemme, että kyseessä ei ollut mikään lyhytaikainen muoti. Monien suomalaisten kielitaju ei erota huomioida ja ottaa huomioon -verbejä. He eivät kuule huomioida-verbissä samanlaista toistuvuuden tai jatkuvuuden piirrettä kuin on esimerkiksi samantyyppisissä johdoksissa salamoida, hulinoida, kapinoida ja viheriöidä. Joissakin verbeissä tuo toistuvuuden piirre onkin jo jonkin verran neutraalistunut (eliminoida, kulminoida, invalidisoida, seppelöidä, sinetöidä, yksilöidä). Perussanakirjakaan ei tuomitse jyrkällä ilmauksella pitää olla vaan ohjaa lievemmällä ilmauksella paremmin välttämään huomioida-verbin käyttöä muussa kuin merkityksessä ’tehdä huomioita’, samoin kuin teki jo Nykysuomen sanakirjakin. Perussanakirja suosittaa seuraavanlaisia parempia vaihtoehtoja: Huomioida [paremmin: ottaa huomioon] muut ihmiset. Huomioikaa [paremmin: huomatkaa] muuttunut kellonaika.

Anneli Räikkälä