Häätyykö olla kotuksessa yötä?
Kieli kartalla 2/2019

Nina Kamppi

Häätyykö olla kotuksessa yötä?

Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.

Suomen kielessä on useita verbejä, joilla voidaan ilmaista pakkoa tai velvollisuutta. Tavallisimpia näistä ovat täytyä ja pitää. Näitä verbejä käytetään ns. nesessiivirakenteessa. Tässä rakenteessa pakkoa tai velvollisuutta ilmaiseva verbi saa täydennyksekseen tehdä-tyyppisen infinitiivin ja verbi on taipumaton, aina yksikön 3. persoonassa. Yleiskielessä rakenteen subjekti on genetiivimuotoinen (esim. 1 ja 2). Toisaalta subjekti voi kokonaan puuttua (esim. 3), jolloin puhutaan ns. nollasubjektista:

1. Pojan pitää mennä armeijaan tai suorittaa siviilipalvelus.
2. Minun täytyy mennä, koska minua odotetaan.
3. Siitä täytyy puhua.

Toisinaan nesessiivirakenteella ilmaistaan varsinaista pakkoa kuten esimerkissä 1, mutta usein sillä ilmaistaan pikemminkin sitä, että jokin tekeminen koetaan velvollisuudeksi, kuten esimerkeissä 2 ja 3. Osaa nesessiiviverbeistä voidaan käyttää ilmaisemaan myös sitä, että jokin on todennäköistä (esim. 4):

4. Hänen täytyy olla väsynyt.

Murteissa nesessiivisyyttä ilmaistaan tällaisten yleiskielisessäkin käytettävien verbien lisäksi esimerkiksi verbillä häätyä.

Jo häätyy minun lähteä

Suomen murteiden sana-arkiston sisältämien tietojen mukaan verbiä häätyä on käytetty pakon tai velvollisuuden ilmaisemiseen oheisessa kartassa näkyvällä alueella. Alueeseen kuuluu osa Keski-Pohjanmaasta, koko Pohjois-Pohjanmaa, Peräpohjola, Länsipohja ja Kainuu sekä tästä yhtenäisestä alueesta irrallisena pieni osa Etelä-Pohjanmaata.

Kuva: Suomen murteiden sanakirja

Myös häätyä-verbin yhteydessä nesessiivirakenteessa on usein genetiivimuotoinen subjekti tai nollasubjekti. Pellon pitäjässä on joku pakottavaa lähtemisen halua tuntenut sanonut: Jo häätyy minun lähteä, ei anna haltiat rauhaa. Samaten Pellossa on pohdittu, pitäisikö lakkasuolta lähteä jo kotiin, koska mukana ollutta lasta niin palelee: Jokhaam meän häätyy lähteät täältä, ei muuta ko tuo lapsiriepu paleltuu, kannola kyyristellee. Joku paavolalainen on kertonut, että kun mennään tekemään heinää kaukaisille niityille, siellä pitää olla yötä tilapäisasumuksessa: Ulukoniityillä häätyy usijasti ollak kotuksesa yötä.

Minä häädyn viedä munat kellariin

Toisaalta häätyä ja muut nesessiiviverbit voivat murteissa saada myös nominatiivimuotoisen subjektin, jolloin verbi taipuu persoonan mukaan. Sen sijaan, että sanottaisiin minun häätyy tehdä, sanotaankin minä häädyn tehdä:

Mie hääyv viiän nuot munàt kellahriin jotta ne säilyisivät kauemmin. (Ylitornio)
Vaimoihmine häätyy mennä eetua (= edeltä käsin) tietenki (laittamaan ruokaa) ennen kö miehet tulìt. (Vittanki)
Vissin net (insinöörit) häätyvät jonku verran, osata puhuo kans enkliskaa (= englantia) arvatenki. (Vittanki)

Tämän ilmiön on arveltu olevan ruotsin kielen vaikutuksen aiheuttamaa: koska ruotsiksi sanotaan jag måste gå, on suomeksikin kenties alettu sanoa minä täydyn/pidän/häädyn mennä. Nesessiivirakenteen nominatiivisubjektillisuus onkin ominaista juuri sellaisille suomalaismurteiden puhuma-alueille, jotka sijaitsevat joko Suomen ruotsalaismurteiden tai pohjoisessa muiden ruotsin murteiden puhuma-alueiden läheisyydessä.

Kettu häätyi pesään

Nesessiiviverbit pitää, täytyä ja häätyä ovat merkitykseltään hyvin abstrakteja, mutta voidaan olettaa, että niillä – kuten sanoilla yleensä – on alun perin ollut konkreettinen merkitys. Häätyä on johdos pois ajamista, karkottamista tarkoittavasta verbistä häätää, ja häätyminen lieneekin alkujaan ollut häädetyksi, pois ajetuksi tulemista. Tämäkään käyttötapa ei liene vielä täysin hävinnyt, sillä siihen viittaavia esiintymiä on Suomen murteiden sana-arkistossa:

Se (koira) ajo yötä päivää (kettua) niin kauvo että (kettu) hääty johonki pesäreikää. (Saloinen)
Tytöt olivat ne jokka hääty palavelukseen, köyhistä mökkeistä. (Pattijoki)
Eḛ sitä minä sinneh (sotaan) häätynyk kuṵ oli joukko (= lapset) pahasena, pieninä. (Vihanti)

Miten häätyä-verbin merkitys on kehittynyt konkreettisesta ’pois ajetuksi tulemisen’ merkityksestä abstraktiksi ’täytymisen’ merkitykseksi? Tätä kehitystä voidaan havainnollistaa esimerkiksi siten, että jos tytöt häätyvät eli tulevat ajetuiksi palvelukseen, heidän myös täytyy sinne mennä.

Myös verbiä häätää on jonkin verran käytetty ’täytymisen’ merkityksessä. Esimerkiksi Kuortaneella on joku todennut: Kyllä tästä häätää lähtiä, ei täs elä.

Nina Kamppi

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.