FINNSAM Kotuksessa ‒ tunnelma lämmin kuin savupirtissä!
Uutisia 2/2015

Ulla Onkamo

FINNSAM Kotuksessa ‒ tunnelma lämmin kuin savupirtissä!

 

2_15_finnsam.jpg

Finnsam-konferenssin tunnelmaa. Kuva: Ulla Onkamo.

Perjantaina 13. päivä maaliskuuta Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-sali täyttyi metsäsuomalaisten ja metsäsuomalaismurteen ystävistä, kun  FINNSAM eli Finnbygder i samverkan ‑verkosto kokoontui talvikonferenssiinsa. Kotukseen vieraat olivat saapuneet Ruotsista ja Norjasta.

Finnsamin puheenjohtaja ja konferenssin puuhanainen Maud Wedin kertoi aluksi organisaation toiminnasta. Kyseessä on vuonna 1992 perustettu metsäsuomalaisaktiivien verkosto, jonka tarkoituksena on edistää yhteistyötä, tapahtumien järjestämistä ja tutkimusta. Verkosto on avoin kaikille, joita kiinnostaa metsäsuomalaisten kieli ja kulttuuri. Finnsam järjestää joka vuosi konferensseja ja on mukana muun muassa metsäsuomalaisten kieltä, nimiä, kirjallisuutta ja rakennuksia koskevissa projekteissa.

Konferenssissa oli esillä monta vahvaa naista. Ensimmäisessä esitelmässä Sirkka Paikkala selvitti savolaista sukunimikäytäntöä ja metsäsuomalaisten sukunimien alkuperää.  Minna Nakari kertoi puolestaan, kuinka monella eri nimellä Kaisa Vilhuista – ”muinaistietouden aarreaitaksikin” kutsuttua värikästä metsäsuomalaisnaista – eri yhteyksissä kutsuttiin. Paula Andersson esitteli sanastustyötä Värmlannissa ja Tuula Eskeland Lyyli Kokkosen paikannimikeruuta Norjan metsäsuomalaisalueilla.

Mahtui mukaan toki miehiäkin. Jan Myhrvoldin esitelmä havainnollisti, miten DNA-sukututkimusta voidaan hyödyntää metsäsuomalaisten sukujen ja sukunimien tutkimuksessa. Metsäsuomalaisten jälkeläisillä geeniperimä on hämmästyttävän yhdenmukainen savolaismiesten perimän kanssa.

Esitelmistä jäi mieleen erityisesti Eskelandin ilmaan heittämä pallo: Ruotsin metsäsuomalaisalueiden paikannimistä puuttuu kokonaiskatsaus. Jäämme odottamaan, kuka ottaa kopin.

Finnsamilaisista huokui hyvä yhdessä tekemisen ja asioiden jakamisen tunnelma. Kotuksesta joukko lähti iltakävelylle Helsinkiin Carl Axel Gottlundin jalanjäljissä. Suomalainen Gottlund teki 1800-luvun alussa matkoja metsäsuomalaisten alueille ja toimi aktiivisesti heidän kielensä ja kulttuurinsa puolestapuhujana. Lauantaina konferenssiohjelmassa oli muun muassa Kansallismuseon näyttely Finnskogar – metsäsuomalaiset.

Lue lisää:
www.finnsam.org

Jönsson-Korhola, Hannele & Lindgren, Anna-Riitta (toim.) 2003: Monena suomi maailmalla. Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Metsäsuomalaiset

Metsäsuomalaisiksi kutsutaan 1500–1600-luvuilla Suomesta Keski-Skandinavian metsiin muuttaneita kaskenpolttajia ja heidän jälkeläisiään. Laajamittainen muuttoliike sai alkunsa 1570-luvulla, kun Kaarle-herttua halusi asuttaa erämaitaan ja lupasi suomalaisille uudisasukkaille verohelpotuksia. Ruotsiin lähdettiin erityisesti Rautalammin suurpitäjästä. 1800-luvun alussa metsäsuomalaisia on arveltu olleen noin 40 000. Keskeiseksi alueeksi muodostui Värmlanti, jonka pohjoisosissa metsäsuomalaisten kieli ja kulttuuri säilyi 1900-luvulle saakka.
Ulla Onkamo