EY vai EC?
Artikkeli 4/1988

Esko Koivusalo, Matti Punttila

EY vai EC?

Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.

Miten ”Euroopan yhteisöt” lyhennetään?

Hallituksen selonteko Euroopan-politiikasta osoitti, että hallitus ja kielitoimisto ovat ajautuneet eri linjoille suhteessaan anglosuomen käyttöön julkisuudessa. Tämän takia vielä kerran kielitoimiston perustelut.

Euroopan yhteisöjen (EY) virallisia kieliä koskevat säännökset määräävät, että kaikki EY:n jäsenmaiden yhdeksän kansalliskieltä ovat samanarvoisia. (Irlanti on julistanut, ettei se vaadi gaelin eli keltin kielen lukemista mukaan EY:n virallisiin kieliin.) Sekä Euroopan neuvosto että talouskomissio työskentelevät periaatteessa kaikilla näillä kielillä, mutta useissa komiteoissa ja työryhmissä on päästy sopimukseen vain kolmen ”suuren” kielen (englanti, ranska, saksa) käyttämisestä.

Suomi ei ole EY:n jäsen eikä sen tarvitse noudattaa EY:n kielisäännöksiä. Niistä on kuitenkin nähtävissä pyrkimys kunnioittaa kansalliskieliä. On pääteltävissä, että EY:n asioita käsitellään kussakin jäsenmaassa maan omalla kielellä sekä julkisessa sanassa että parlamentissa.

Käytännössä kielenhuoltajat törmäsivät tähän lyhenneongelmaan siinä vaiheessa, kun Suomen suhteesta Euroopan yhteisöihin ruvettiin lehdistössä julkisesti keskustelemaan ja lyhenteen EEC rinnalle ilmaantui käyttöön lyhenne EC. Tämä aiheutti runsaasti tiedusteluja: kumpaa lyhennettä pitää käyttää, tarkoittavatko ne eri asioita jne. Yhä tiheämmin joukkoviestinnässä esiintyi myös nimi ”Euroopan yhteisöt” suomenkielisenä. Näytti selvältä, että Suomen suhde Euroopan yhteisöihin on pitkään julkisena puheenaiheena ja lehdistö haluaa tehdä asiaa tutuksi yhteiselle kansalle. Tämän takia kielitoimisto suositti siirtymistä lyhenteeseen EY. Näin oli ulkoministeriökin menetellyt silloin, kun se halusi tehdä suomalaisille tutuiksi sellaiset käsitteet kuin YK ja Etyk. Toistaiseksi ulkoministeriö ei ole julkisuudessa esittänyt perusteita, jotka vaatisivat käyttämään suomenkielisessä tiedotuksessa lyhennettä EC.

Hallitus on ohjelmassaan luvannut tukea kansallista kulttuuria. Vaikka kulttuurimme ei tietenkään kaadu siihen, käytetäänkö lyhennettä EY vai EC, asialla on symboliarvoa juuri sen vuoksi, että EY:ssä on muitakin suuria kansalliskieliä kuin englanti. Omaan kieleen pohjautuva EY-lyhenne sopii hyvin EY:n kielipolitiikkaan. Sitä suosimalla hallitus olisi osoittanut Suomen kansalle, ettei suuntaus Eurooppaan suinkaan vahvista anglismien kylvöä suomen kieleen vaan pikemminkin vähentää sitä. EY on myös pohjoismaisen linjan mukainen (ruotsissa EG, norjassa ja tanskassa EF). Maamme ruotsinkielinen lehdistö käyttää niin ikään EG:tä.

Esko Koivusalo
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vs. johtaja

Matti Punttila
kielitoimiston vs. toimistopäällikkö
Esko Koivusalo
Matti Punttila