Suunnitelmissa on, että lähivuosina Euroopassa voidaan lähettää maksuja maasta toiseen samalla tavalla ja samalla hinnalla kuin kotimaahankin. Myös pankkikorttia voisi silloin käyttää kuten Suomessakin. Tämän tekee mahdolliseksi yhteisen euromaksualueen muodostaminen. Siinä ovat mukana EU-maiden lisäksi ETA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja sekä vielä Sveitsi. Yhteisestä euromaksualueesta käytetään lyhennettä SEPA, joka tulee sanoista Single Euro Payments Area.

Kaikkein selvintä on alkuun puhua yhteisestä euromaksualueesta tai vain euromaksualueesta, mutta lyhyyden vuoksi epäilemättä käytetään paljon myös lyhennettä SEPA. Koko nimityksessä saattaa lisäksi tuntua hämmentävältä sana euro, kun mukana on monta maata, joissa se ei ole rahayksikkönä.

SEPA luetaan varmaankin tavallisesti sanana samaan tapaan kuin Kepa (Kehitysyhteistyön palvelukeskus) tai tupo (tulopolitiikka, tulopoliittinen). Tässä tapauksessa sanaan lisätään taivutuspääte suoraan ilman kaksoispistettä, esimerkiksi SEPAn (genetiivi), SEPAa (partitiivi) ja SEPAan (illatiivi). Tämä on tavallisin tapa taivuttaa sellaista vieraskielisten sanojen lyhennettä, joka voidaan lukea sanana (esim. NATOon ja NASAlle). Näin lyhennettä SEPA onkin taivutettu esimerkiksi Suomen Pankin, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin teksteissä.

On mahdollista, että lyhenne SEPA aletaan myöhemmin kirjoittaa kokonaan pienin kirjaimin ( sepa), jos siitä tulee hyvin tavallinen. Tällöin myös alkukirjain on pieni, koska kyseessä ei ole erisnimen vaan yleisnimen lyhenne. Vastaavia yleisnimiä ovat euroalue tai yhteismarkkina-alue. Pienikirjaimista lyhennesanaa taivutetaan kuten muitakin tavallisia lyhennesanoja ( sepan, sepaa, sepaan kuten tupon, tupoa, tupoon).