Sauvat käteen ja lenkille

Sauvakävely on edullinen ja turvallinen laji, jota voi harrastaa niin metsissä, lenkkipoluilla kuin asvaltillakin. Se on tehokkaampaa kuin mitä tavallinen kävely, sillä sekä ylä- että alavartalo joutuu työskentelemään samanaikaisesti ja askelet ja käsien liikkeet ovat pidemmät ja tehokkaammat.

Sauvakävely lisää hapen ottokykyä ja energian kulutusta sekä kehittää kuntoa. Istumatyöstä jumiutunut hartiaseutu vetreytyy, ja rintarangan liikkuvaisuus paranee. Yläselän ja lantion kierto vastakkaisiin suuntiin avaa jumittuneet lihakset tehokkaasti. Lisäksi, raikas ulkoilma tekee hyvää kenelle tahansa. Sauvakävelyn oikea tekniikka kannattaa opetella heti alkuun, sillä vääränlainen tekniikka vain pahentaa niska/hartiaseudun vaivoja.

Sauvan mitta on sopiva, kun kyynärpää on 90 asteen kulmassa ja sauva on rennosti kädessä vartalon edessä. Sauvan kahva pitäisi olla kättä tukeva ja sauvaputki kevyttä ja joustavaa materiaalia. Käsihihna tulee olla kestävä ja tukeva, eikä se saa hiertää tai puristaa. Hihnassa on hyvä olla säätövaraa, ja sen pitää olla irroitettava.

Satu Schneider, Kodin kuvalehti 5/2010 s. 35–35.

Tällä palstalla julkaistavia tekstejä on Kielikellon toimitus muokannut. Myös tekstin virheet ovat Kielikellon toimituksen tekemiä.


Vastaukset

  1. Se on tehokkaampaa kuin tavallinen kävely – –.
    ● Vertailussa sana mitä on useimmiten turha, pelkkä kuin riittää.
  2. – – sekä ylä- että alavartalo joutuvat työskentelemään samanaikaisesti – –.
    ● Subjekteja on kaksi: sekä ylä- että alavartalo.
  3. Sauvakävely lisää hapenottokykyä ja energiankulutusta sekä kehittää kuntoa.
    ● Sanat hapenottokyky ja energiankulutus ovat yhdyssanoja (energiankulutus voi joissain tekstiyhteyksissä hahmottua myös erikseen kirjoitettavaksi).
  4. – – rintarangan liikkuvuus paranee
    ● Merkitykseltään osuvampi olisi liikkuvuus (< liikkuva). Liikkuvaisuus on johdettu adjektiivista liikkuvainen (’paljon liikkuva’, esim. lapsi).
  5. Lisäksi raikas ulkoilma tekee hyvää – –.
    ● Virkkeen alussa olevaa näkökulmaa, asennetta tms. ilmaisevaa sanaa ei yleensä eroteta pilkulla muusta lauseesta.
  6. – – vääränlainen tekniikka vain pahentaa niska-hartiaseudun vaivoja.
    ● Yhdyssanan rinnasteiset osat yhdistetään yhdysmerkillä, ei vinoviivalla (”kauttaviivalla”).
  7. Sauvan kahvan pitäisi olla kättä tukeva ja sauvaputken kevyttä ja joustavaa materiaalia. Käsihihnan tulee olla kestävä ja tukeva, – –
    ● Lauseiden predikaatit pitäisi ja tulee ovat ns. yksipersoonaisia verbejä, eli ne taipuvat vain yksikön 3. persoonassa. Niiden yhteydessä subjektia vastaava lauseenjäsen on genetiivimuotoinen. Puhekielessä ja laajalti murteissa näissä tapauksissa käytetään myös nominatiivia, mutta sitä ei pidetä yleiskieleen kuuluvana.
  8. – –  ja sen pitää olla irrotettava.
    ● Verbissä irrottaa ei ole keskellä i:tä (vrt. irrota > irrottaa).

Mietityttivätkö sanat asvaltti, askelet, pidemmät, jumiutunut, jumittunut? Näissä vaihtelu on mahdollista: asfaltti ~ asvaltti, askeleet ~ askeletpidemmät ~ pitemmät, jumiutunut ~ jumittunut.

– Kirjoittajan ja tekstintarkistajan tarpeellisia apuvälineitä ovat hyvä kieliopas sekä ajantasainen ja laaja sanakirja, esim. Kielitoimiston sanakirja, josta monet oikeinkirjoitus- ja muotovaihtelun yksityiskohdatkin selviävät.