Ei mallista ole malliksi
Sanakysymyksiä 1/1987

Esko Koivusalo

Ei mallista ole malliksi

Jos taiteilija maalaa kuvan ihmisestä, eikö tuo ihminen ole malli; ihmisestä tehtyä kuvaa emme sano malliksi. Nyt on tämäkin suhde kääntymässä päinvastaiseksi.

Eri tieteenaloilla on ruvettu käyttämään malli-sanaa mm. tutkimusasetelmasta, koejärjestelyistä, erilaisista tieteelliseen artikkeliin liittyvistä kuvista ja kaavioista, jopa tutkimussuunnitelmastakin. Eräässä tutkimuksessa käytetään faktorianalyysin tavanomaisesta sovelluksesta rinnan nimityksiä pääakselimalli ja pääakseliratkaisu. Tässä malli tarkoittaa muuttujien arvojen perusteella suoritettua laskutoimitusta ja sen tuloksia. Tulokset heijastelevat todellisuudessa vallitsevia asiantiloja, mutta tarvitaan paljon mielikuvitusta, että ”faktorimalleja” voisi pitää todellisuuden pienoismalleina. Yhteiskuntatieteistä tuo uusi uljas malli on levinnyt koko yhteiskuntaan. Puhutaan hallintomalleista ja mikä hupaisinta, myös ratkaisumalleista. Lehdessä olleen uutisen mukaan ”matemaattisten aineiden opettajien liitto on laatinut oman peruskoulun tasokurssien pienoismallin”. Suomeksi sanottuna kyseessä on ehdotus siitä, miten tasokurssit poistetaan. Muotia on sanoa malliksi sellaista ehdotusta, joka koskee tapahtumasarjaa. Kyseessä on menettelyehdotus.

Kielessä on vanhastaan ollut sana pienoismalli. Sillä tarkoitetaan koneen, laitteen, elimistön tms. jäljitelmää, jonka avulla kohteen ominaisuuksia voidaan tutkia. Tässä on malli-sanan uuden käytön yksi lähtökohta, ja taustalla on englannin kielen model-sanan käytön laventuminen.

Lyhyesti voi todeta, että malli-sana on kuormittumassa liikaa. Emme hetken päästä enää tajua, mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan. Sanassa ratkaisumalli sillä ei tarkoiteta mitään, ja poistamismalli kuulostaa lähinnä pakinoitsija Ollin keksinnöltä.

Esko Koivusalo

Tässä lehdessä: 1/1987