COVID-19 vai covid-19?
Kysyttyä 1/2021

COVID-19 vai covid-19?

Kysymys

Uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista käytetään lyhenteitä COVID-19 ja covid-19. Onko näistä jompikumpi suositeltavampi kirjoitustapa suomenkielisissä yhteyksissä?

Vastaus

Sekä pienikirjaiminen covid-19 että isokirjaiminen COVID-19 ovat mahdollisia suomeksi kirjoitettaessa. Isokirjaiminen COVID-19 on käytössä etenkin lääketieteen erikoisalan teksteissä. Mediateksteissä ja muussa yleiskielisessä yleisöviestinnässä yleinen kirjoitusasu on pienikirjaiminen lyhennesana covid-19.

Lyhenne COVID tulee englanninkielisistä sanoista coronavirus disease eli koronavirustauti, joten ilmausta covid-19-tauti voi periaatteessa pitää toisteisena. Covid on kuitenkin alkanut elää ns. omaa elämäänsä sanana, jonka osien merkitys on jäänyt taustalle, ja ilmauksesta on nopeasti kehittynyt yleissanan kaltainen. Taudin nimen numero 19 viittaa vuoteen 2019, jolloin ensimmäinen tautitapaus tunnistettiin.

Itse viruksen täsmällinen nimitys on sars-CoV-2. Nimitys on sen verran hankala, että yleiskielisissä yhteyksissä virukseen on usein viitattu ilmauksella uusi koronavirus. Monessa tapauksessa tämä tarkkuusaste on riittävä. Silti on hyvä muistaa, että nyt pandemian aiheuttanut koronavirus ei ole ainoa koronavirukseksi kutsuttu, vaan erityyppiset koronavirukset ovat kiusanneet ihmis- ja eläinkuntaa jo pitkään.

Myös sairastumista, testausta ja rokottamista voidaan kuvata eri tyylein ja tarkkuusastein. Täsmälliseen, ymmärrettävään yleisöviestintään sopii muotoilu sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ~ koronavirustautiin. Rennompia tai arkisia ilmauksia ovat puolestaan ilmaukset sairastua koronaan ja saada korona.

Rokotteista ja testauksesta puhuttaessa tavallisia ovat ilmaukset koronarokote ja koronatesti. Täsmällisempi muotoilu on näissäkin hieman pidempi, koronavirusrokote ja koronavirustesti.

Tutustu Kielitoimiston ohjepankin ohjeeseen:
Alkukirjain: sairauksien ja hoitomenetelmien nimet

Henna Makkonen-Craig
Kirjoittaja on Kielikellon toimittaja ja kielenhuollon asiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa.