null Asia on pöydällä

Sanojen matkassa 4/2022

Tuija Vertainen

Asia on pöydällä – byrokratian historiaa

Sana byrokratia on matkannut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Sana syntyi 1700-luvun puolivälissä asemaansa väärin käyttäneiden virkamiesten kritiikiksi.

”Meillä on Ranskassa hyvin tuhoisa sairaus. Sen nimi on byromania (la bureaumanie).” Näin on aikalaisten kertoman mukaan todennut ranskalainen vapaan kaupan puolestapuhuja ja uuden talousajattelun edelläkävijä Jacques-Claude-Marie Vincent de Gournay (1712–1759, sukunimi Vincent de Gournay).

Vincent de Gournayn osuus sanan synnyssä tiedetään Friedrich Melchior von Grimmin kirjeenvaihdon ansiosta. Grimm (1723–1807) oli ranskaksi kirjoittanut baijerilainen lehtimies ja diplomaatti, jonka kirjeenvaihtoa on koottu julkaisuksi nimeltä Correspondance littéraire, philosophique et critique. Siihen sisältyvässä filosofi Denis Diderot’lle osoitetussa kirjeessä vuodelta 1764 Grimm viittaa Vincent de Gournayn käyttämään bureaumanie-sanaan. Grimmin mukaan Vincent de Gournay oli pitänyt byromaniaa joskus jopa neljäntenä tai viidentenä hallitusmuotona, byrokratiana (bureaucratie).

Kaksi henkilöä 1700-luvun asuissa keskustelemassa. Toinen miehistä istuu koristeellisessa tuolissa ja kurottaa kädellään seisovan miehen kasvoja.

Denis Diderot ja Friedrich Melchior von Grimm keskustelemassa Louis Carrogis de Carmontellen piirroksessa.

Kuva: Wikimedia commons. Public domain.

Merkitys laajenee

Vincent de Gournayn uudissana koostuu ranskankielisestä kirjoituspöytää ja toimistoa, virastoa tarkoittavasta sanasta bureau [byro] ja valtaa merkitsevästä sanasta cratie [krasi], jotka on yhdistetty ”virastovaltaan” viittaavaksi bureaucratie-sanaksi. Samalla lailla on muodostettu sana demokratia (kansanvalta), joka perustuu kreikan sanoihin demos (kansa) ja kratein (hallita).

Bureaucratie on suomeksi byrokratia tai virkavaltaisuusvirkavalta. Suomen kieleen sana on tullut ruotsin kautta. Ruotsin kielessä toimistoa ja kirjoituspöytää tarkoittava byrå on tunnettu (eri kirjoitusasuissa) 1700-luvulta lähtien. Ruotsissa ranskan sana siis kotoistui ääntämisen mukaiseen asuun byrå (murteissa myös birong, byrong), joka on sittemmin siirtynyt suomeen asussa piironki.

Ranskan bureau-sanan taustalla on karkeaa kangasta merkitsevä sana bure 1100-luvulta. 1300-luvulla bureau viittasi verkapäällysteeseen, joka levitettiin suojaamaan työpöytää esimerkiksi rahoja laskettaessa. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan ylipäänsä päällysteen suojaamaa kirjoitus- ja työpöytää. 1400-luvun lopussa bureau alkoi viitata työpöydän lisäksi myös siihen tilaan, missä pöytä sijaitsee, ja 1500-luvulla sanaa alettiin lopulta käyttää erilaisista toimistoista, niiden henkilöstöstä ja organisaatioiden johdosta. Nykyisin bureau tarkoittaa myös tietokoneen työpöytää.  

Kirjan aukeama, jonka sivulla esitetään ranskankielinen ja ruotsinkielinen teksti rinnakkain.

Ruotsinkielisille ranskan opiskelijoille suunnattu Nicolas Laloüé de Mont-Louis’n kielioppi (1739) sisältää myös keskustelumalleja. Ruotsinkielisessä osiossa bureau-sana on kirjoitettu ranskalaisittain.

Kuva: Tuija Vertainen

Vallankäyttöä virastossa

Vincent de Gournay vietti liike-elämän oppivuotensa Espanjassa ja perehtyi sen jälkeen talouselämään ja hallinnollisiin käytäntöihin Englannissa, Hollannissa, Itävallassa ja Saksassa. Hänellä oli siis kentällä hankittua osaamista ja kansainvälistä vertailupohjaa, kun hän vuonna 1751 osti itselleen intendentin viran ja alkoi siinä roolissa kiertää Ranskan maakuntia. Hän raportoi ministerille vastuualueenaan erityisesti silkin valmistus ja kauppa.

Maan kaupan alaa hallinnoivan viraston Bureau du commercen intendenttinä Vincent de Gournay pystyi näköalapaikalta arvioimaan, mitkä asiat jarruttivat Ranskan kehittymistä kilpailijoihin verrattuna. Hän huomasi, että alalla oli paljon sääntöjä ja hallinnollisia hidasteita. Niitä laativat virkamiehet, jotka eivät hänen mukaansa tunteneet sen paremmin kankaankudontaa kuin sitä kaupan alan perusasiaakaan, että tuotantoa kannattaisi kehittää vapaammin kysynnän perusteella eikä kaukana tuotannosta kirjoitettujen määräysten mukaan.

Vincent de Gournayn mielipiteistä huolimatta määräykset ohjasivat Bureau du commercen toimintaa, ja viraston virkamiehet valvoivat niiden noudattamista. He selvittivät, oliko kankaitten valmistus tapahtunut oikein eli usein pitkien ja vaikeaselkoisten sääntöjen mukaan. Selvityksissä saattoi kulua aikaa, koska keskustelut käytiin lukutaidottomien kankaankutojien ja kankaan kutomista osaamattomien tarkastajien välillä. Jos kangas ei täyttänyt vaatimuksia, seurasi siitä sakkoa. Vincent de Gournayn mielestä tuotantoa olisi saatu kehitettyä aivan päinvastaisella tavalla eli antamalla kankaan valmistajien työskennellä vapaammin. Hän kritisoi myös virkamiesten valtaa päättää jopa kankaanvalmistajan kohtalosta: määräämällä suuret sakot tarkastaja saattoi pahimmillaan syöstä kutomon vararikkoon.

Tällä tavalla virkavaltaansa käyttänyttä tarkastajaa voidaan sanoa ”mahtawaksi wirkamieheksi” ja ”wirkawaltiaaksi”, kuten bureaucratie-muodosta johdettu bureaucrate [byrokrat] suomennetaan Agathon Meurmanin Ranskalais-suomalaisessa sanakirjassa vuodelta 1877. Tätä henkilöön viittaavaa ilmausta alettiin käyttää ranskan kielessä heti vallankumouksen jälkeen vuonna 1790. Tuona vallan eri muotoja kyseenalaistaneena aikana syntyneellä byrokraatti-sanalla on ranskassa edelleen negatiivinen sävy.

Ei ole tiedossa, käyttikö byrokratia-sanan isä Vincent de Gournay myös byrokraatti-sanaa. Hän joka tapauksessa ilmaisi kritiikkinsä virkamiesten toimintaa kohtaan lempeän ironisella tyylillään: ”Ulkomaalaiset ovat hyvin innokkaita viemään meiltä meidän työntekijöitämme, mutta tarkastajiamme eivät niinkään.”
​​​​​​​

Lähteet

Vincent de Gournay’hen liittyvää kirjallisuutta

The History of Economic Thought: Jacques-Claude-Marie Vincent, Seigneur de Gournay, 1712–1759. https://hetwebsite.net/het/profiles/gournay.htm

Malbranque, Benoît 2016: Vincent de Gournay. L’économie politique du laissez-faire. Paris: Institut Coppet. https://www.institutcoppet.org/benoit-malbranque-vincent-de-gournay-leconomie-politique-du-laissez-faire/

Turgot, 1759: Éloge de Vincent de Gournay. Paris: Institut Coppet.

Muut lähteet

Centre national de ressources textuelles et lexicales. Portail lexical. Etymologie. https://www.cnrtl.fr/etymologie/

Dictionnaire de l’Académie française. https://www.dictionnaire-academie.fr

Hellquist, Elof 1922: Svensk etymologisk ordbok. http://runeberg.org/svetym/

Meurman, Agathon 1877: Dictionnaire français-finnois. Ranskalais-suomalainen sanakirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://archive.org/details/dictionnairefra00meurgoog/

Rey, Alan (päätoim.) 2019: Dictionnaire historique de la langue française. Paris: Le Robert.

Rey-Debove, Josette – Rey, Alain – Robert, Paul (toim.) 2015: Le petit Robert. Dictionnaire alphabétique et analogique de la langue française. Paris: Le Robert.

Suomen etymologinen sanakirja. 2022. Kotimaisten kielten keskus. Päivitetty 31.10.2022. https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja

Taschereau, J.-A. – Chaudé, A. 1829–1831 (toim.): Correspondance littéraire, philosophique et critique de Grimm et de Diderot depuis 1753 jusqu'en 1790. https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k5719205h/texteBrut

Tuija Vertainen

Kirjoittaja on ranskan kielen ja kirjallisuuden asiantuntija sekä museoammattilainen.

Takaisin ylös