Baltian maiden uudet rahayksiköt
Artikkeli 4/1992

Matti Punttila

Baltian maiden uudet rahayksiköt

Tärkeä vaihe Baltian maiden tiellä kohti täydellistä itsenäisyyttä on ollut oman talouselämän luominen, mihin yhtenä osana kuuluu myös oman rahayksikön perustaminen. Ensimmäisenä tähän vaiheeseen ehti Viro, joka otti oman rahayksikön käyttöön viime kesäkuussa. Latvialaiset ja liettualaiset saavat oman rahan ensi vuoden alkupuolella.

Viro otti käyttöön saman rahayksikön, joka sillä oli 1928–940, eli kruunun (viroksi kroon) ja sentin (viroksi sent). Suomenkieliset nimitykset ehtivät vakiintua jo 1930-luvulla, ja esimerkiksi suurimmissa tietosanakirjoissa itsenäisen Viron rahayksikön nimityksenä näyttää olleen säännöllisesti kruunu ja vaihtorahana sentti. Eteläisen naapurimaamme rahayksikön nimi siis suomennettiin samalla lailla kuin esimerkiksi Ruotsin krona tai Norjan ja Tanskan krone (toisin kuin vaikkapa Tšekkoslovakian koruna, joka myös on kielihistoriallisesti meidän kruunu-sanamme sukulainen).

Latviassa oli 1922–940 käytössä rahayksikkö, jonka omakielinen nimi oli lats. Sen vaihtorahan latviankielinen nimi oli santims (toisen tavun i ääntyy pitkänä). Sama rahayksikkö otetaan ensi vuoden puolella jälleen käyttöön korvaamaan tilapäiskäytössä ollutta Latvian ruplaa. Latvian itsenäisyyden ajan rahayksiköstä on suomalaisissa tietosanakirjoissa käytetty erilaisia nimityksiä sen mukaan, onko perusmuoto otettu latvian monikko- vai yksikkömuodosta ja onko jälkimmäisessä tapauksessa sanavartaloon otettu mukaan myös maskuliinimuodon merkkinä oleva s. Suomenkielisissä teksteissä on ollut ainakin seuraavanlaisia muotoja: lat, lati ja lats. Aivan samalla lailla on vaihtorahasta käytetty asuja santim, santimi ja santims. Koska nämä rahat epäilemättä tulevat lähivuosina suomalaisillekin tutuiksi, tuntuu järkevältä käyttää niistä jo nyt varsin pitkälle suomalaistettuja muotoja lati (genetiivi latin) ja santiimi.

Liettuassa 1924–1939 käytetyn ja pian uudelleen rahamarkkinoille tulevan rahayksikön omakielinen nimitys on litas ja sen vaihtorahan nimi centas (c ääntyy ts:nä). Nämäkin ovat maskuliinimuotoja, ja niiden taivutus vaihtelee liettuan kielessä lukusanan mukaan, esimerkiksi 20 litu, 21 litas, 22 litai jne. Tästä syystä myös Liettuan rahayksiköiden nimitykset ovat suuresti vaihdelleet suomenkielisissä teksteissä (lit, litas, centai jne.). Varmasti Liettuankin rahat tulevat meillä niin tutuiksi, että on paikallaan ottaa käyttöön suomen kieleen mukautetut nimitykset liti (genetiivi litin) ja sentti.

Suomen kielen lautakunta käsitteli Baltian maiden rahayksiköiden nimityksiä kokouksessaan 9.11.1992 ja päätyi suosittamaan edellä esitettyjä suomenkielisiä nimityksiä (sulkeissa omakielinen nimitys):

Viro:

1 kruunu (kroon) = 100 senttiä
1 sentti (sent) = 1/100 kruunua

Latvia:

1 lati (lats) = 100 santiimia
1 santiimi (santims) = 1/100 latia

Liettua:

1 liti (litas) = 100 senttiä
1 sentti (centas) = 1/100 litiä.
Matti Punttila