Asutko hyvässä osoitteessa? – Onnistuneita kadunnimiä Espoossa
Artikkeli 4/2008

Ulla Koistinen

Asutko hyvässä osoitteessa? – Onnistuneita kadunnimiä Espoossa

Nimistöntutkija Sami Suviranta kirjoitti Kielikellossa 1/2008 ärsyttävinä tai hankalina pidetyistä kadunnimistä. Tässä tarkastellaan hyviä nimiä: mikä tekee kadunnimestä onnistuneen?

Kaikessa kaupunkisuunnittelutyössä on hyvä tuntea asukkaiden mielipiteitä. Työskennellessäni Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmässä 2007 laadin verkkokyselyn, jolla kerättiin nimistönsuunnittelun tueksi tietoa siitä, millaisia mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia nimenkäyttäjillä on kadunnimistä, niiden käytöstä ja nimeämistavoista. Vastauksia saimme yli 130. Kyselyn tuloksiin ja tutkimusraporttiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.espoo.fi/nimitoimisto. Kyselyn vastauksista selviää muun muassa, miten asukkaat suhtautuvat omaan kotiosoitteeseensa, mitä he pitävät hyvän kadunnimen kriteereinä ja mitä Espoon kadunnimiä he muistavat ilolla.

Hyvä kadunnimi on selkeä ja kuvaava

Suurin osa kyselyyn vastanneista pitää omaa kotiosoitettaan onnistuneena tai jokseenkin onnistuneena. Hyvän kadunnimen ominaisuuksista tärkeimpinä mainitaan nimen selkeys ja lyhyys. Sekä Vermonpolkua että Piispansiltaa kiitetään ytimekkyydestä. Lisäksi hyvä kadunnimi täyttää perustehtävänsä: se opastaa ongelmitta oikeaan paikkaan. Opastava kadunnimi sopii ympäristöönsä. Esimerkiksi Purolehto kuvaa paikkaa mainiosti ja Nuottaniementien todetaan sopivan erinomaisesti pääväylän nimeksi alueelle, jossa kalastajat ja nuottakunnat ovat pitäneet tukikohtiaan. Myös kadunnimiä Karakalliontie, Siikaniemi ja Åbovägen pidetään loogisina ja opastavina.

Monien mielestä hyvä kadunnimi kertoo paikallishistoriasta. Talonnimestä Kirsti juontuvaa Kirstinmäkeä pidetään onnistuneena, koska nimi on napakka ja historiallinen. Myös Harakantien kehutaan kantavan Lintuvaaran tienoota tarkoittaneen vanhan Harakka-nimen muistoa. Uusia kadunnimiä toivotaankin muodostettavan ensisijaisesti vanhojen paikannimien pohjalta.

Merta ja mytologiaa

Opastavuudenkin kannalta tärkeää on, että kadunnimi sopii alueen muuhun nimistöön. Aihepiirinimistä pidetään, koska aihepiirin avulla nimen pystyy helposti yhdistämään oikealle alueelle. Erään vastaajan mukaan Espoossa onkin ”onnistuttu nimeämään kadunnimet niin, että ne kuvastavat alueen ominaisuutta. Tietystä kadunnimestä tietää jo, missä päin se sijaitsee”. Aihepiirit viehättävät erityisesti silloin, kun ne kytkeytyvät paikallisiin ominaispiirteisiin. Espoon nimistön aihepiireistä ainakin Espoonlahden meriaihepiiri ja Tapiolan mytologian ja luonnonilmiöiden aihepiiri ovat varsin pidettyjä: Aarnivalkeantiellä kulkiessaan tuntee saapuneensa upeaan ja arvokkaaseen paikkaan, vanhojen tarujen maailmaan. Maininkitie puolestaan on mukava ja raikkaan oloinen kadunnimi.

Omaperäinen nimi jää mieleen

Kadunnimen onnistuneisuutta perustellaan usein nimen erikoisuudella: hyvä kadunnimi erottuu massasta. Naruportti jää persoonallisuutensa ansiosta useimmille muistiin, Emännänpiha herättää hilpeyttä erikoisuutensa vuoksi, ja Örkkiniityntie on ainutlaatuinen nimi, jonka perusteella taksikin löytää vaivatta perille. Nelivaljakontiellä asuva kertoo puolestaan ystävien ja sukulaisten kehuneen Järvenperän omaperäisiä hoviaihepiirin nimiä ja on ylpeä onnistuneesta osoitteestaan. Hauskoiksi luonnehditaan muun muassa kadunnimiä Klippinkitie (klippinki, ’vanha raha’) ja Heinäniemi. Vemmelsäärentiekin  nauratti erästä vastaajaa pienenä.

Kadunnimissä loppuosana on toisinaan tien, kadun tms. sijaan muunlaiseen paikkaan viittaava termi, esimerkiksi kallio, metsä tai niitty. Erikoinen loppuosa ei häiritse kaikkia: Purolehdon asukas pitää positiivisena sitä, että nimi poikkeaa tavanomaisesta katu–tie–kuja-linjasta, ja erään mielestä erikoisempien loppuosien antaminen on osoitus luovuudesta. Joistakin kadunnimistä, kuten Sulka ja Ruutisarvi, paikannimeen viittaava loppuosa puuttuu kokonaan. Vaikka nimityypillä on omat puutteensa ja vastustajansa, monet espoolaiset muistavat hyvin Miekan ja Aallokon kaltaiset vertailunimet, joiden kerrotaan tuovan mukavaa vaihtelua tyypillisempiin kadunnimiin.

Kauneus tuo lisäarvoa

Hyvinä pidetyistä osoitenimistä suuri osa on merkitykseltään luontoon liittyviä. Esimerkiksi Keltasirkuntiellä, Meiramikujalla, Peuramäentiellä ja Sateenkaarella espoolaiset asuvat mielellään.

Kotikadun nimi luo kuulijoille erilaisia mielikuvia, joiden toivotaan olevan mahdollisimman positiivisia. Opastavuuden kannalta nimen kauneus ei ole välttämätöntä, mutta ”ei se ole pahitteeksikaan”. Nimen äänteellistä tai semanttista kauneutta arvostavat etenkin naiset. Täysikuu on kauhean kaunis, Leppälinnunrinne viehättävä, Elsankuja söpö ja Pikkulinnunreitti suloinen ja hyväntuulinen. Espoonlahtelaisen mielestä ”On ihanaa asua alueella, jolla on niin kaunis nimistö”.

Kirjoittaja on työskennellyt tutkijana Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmässä.

Ulla Koistinen