Kansaneläkelaitoksen eli Kelan palvelut koskevat suomalaisia lapsilisäikäisistä eläkeläisiin.  Lukuisien hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujen saaminen edellyttää asioimista Kelan kanssa, joten  Kelassa käytetty kieli koskettaa laajasti suomalaisia. Kelan palvelut ja etuudet perustuvat lakeihin, joista on siirtynyt käsitteitä ja rakenteita hakemus- ja päätöskieleen. ”Kela-kieli” voi tuntua hankalalta, vaikka sitä pyritään selkeyttämään eri tavoin. (Ks. esim. Kaino Laaksosen artikkelia  Kielenhuoltajana Kelassa, Kielikello 4/2003). Tässä on onnistuttukin, sillä Kela on saanut Selkokeskukselta Vuoden selväsanaisen arvonimen. Kielitoimiston kouluttajat ovat tehneet yhteistyötä Kelan kanssa, ja sen kieltä on tutkittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen virkakielihankkeissa.

Keskeinen osa Kelan kieltä ovat termit. Niistä on tänä vuonna (2010) ilmestynyt Kelan ja Sanastokeskus TSK:n  yhteistyönä laadittu ”Kelan terminologinen sanasto. Terveyteen liittyvät käsitteet”, joka on julkaistu sekä sähköisenä että painettuna. Sanastotyön tavoitteena on ollut yhtenäistää Kelan hoitamaa sosiaaliturvaan liittyvää viestintää. Sanastossa ovat mukana mm. sairausvakuutukseen, vammaisetuuksiin ja kuntoutukseen sekä eläkkeisiin liittyvät termit, mutta  mukaan on otettu myös lääkkeisiin ja työkyvyttömyyteen liittyviä termejä. Kaikkiaan sanastossa on tiedot noin 300 käsitteestä. Sanastosta selviävät termien suositeltavat muodot, merkitys ja mahdolliset lähikäsitteet.

Sanasto on tarkoitettu asiantuntijoille, esimerkiksi lainvalmistelijoille, toimittajille ja kääntäjille. Siitä selviää esimerkiksi, että eläkettä nauttivasta käytettävä termi on  eläkkeensaaja, ei eläkeläinen. Perusteluna on se, että lapsikin voi olla eläkkeensaaja, mutta lasta ei kutsuta eläkeläiseksi. Lisäksi todetaan, että eläkeläinen-sanaa käytetään yleiskielessä viittaamaan täysi-ikäiseen eläkkeensaajaan, kun taas Kelan tilastoissa käytetään termiä eläke-etuutta saava. Sanasto kertoo, että työelämästä tuttu lyhenne ASLAK tulee sanoista ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus. Sanasto sopii siis paitsi asiantuntijoille myös meille tavallisille sosiaaliturvan käyttäjille, joita kiinnostaa vaikkapa, mikä muodoista eResepti, e-resepti ja sähköinen resepti on suositeltavin, onko isäkuukausi virallinen termi tai mitä tarkoittaa arkipäivä.

arkipäivä
sv vardag
muu kuin pyhä- tai juhlapäivä

Lauantai on siis arkipäivä. Yleiskielessä arkipäivällä tarkoitetaan yleensä viikonpäiviä maanantaista perjantaihin, muttei lauantaita ja sunnuntaita. Myös aatot, kuten juhannusaatto, ovat arkipäiviä, elleivät ne osu sunnuntaille. Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisia päivärahoja maksetaan arkipäiviltä.

Kelan terminologinen sanasto. Terveyteen liittyvät käsitteet. Toim. Sirpa Suhonen. Kela ja sanastokeskus TSK, Helsinki 2010.

http://www.kela.fi/termit(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)