Antintalosta Hartwall-areenalle
Suomen kielen lautakunta 4/2006

Pirjo Mikkonen

Antintalosta Hartwall-areenalle

Kielilautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2006 suosittaa julkisten rakennusten, toimitilojen ja salien nimissä käytettäväksi yhdysmerkkiä, kun nimessä on alkuosana perusmuotoinen (nominatiivimuotoinen) erisnimi ja jälkiosana nimettävän kohteen lajia ilmaiseva sana (esim. talo tai sali). Aiemmin tämäntyyppiset nimet on suositettu kirjoittamaan ilman viivaa (esim. Topeliussali). Nyt hyväksytään siis (jo aiemmin yleistynyt) kirjoitustapa Kerava-talo, Topelius-sali, Eiffel-torni, Hartwall-areena, Pohjola-stadion ja Turku-halli. Kirjoitustavassa ei tehdä erotusta sen mukaan, ilmaiseeko yhdyssanan osana oleva erisnimi kohteen sijaintia (Turku), henkilön kunnioittamista, kuten muistonimissä (Topelius), rakennuksen suunnittelijaa tai rakennuttajaa (Eiffel) vai onko se toiminimen tai tuotteen mainos (Hartwall).

Edelleen voidaan kirjoittaa entisen ohjeen mukaan Karjalatalo ja Kokkolasali; vakiintuneita kirjoitusasuja ei ole syytä ruveta muuttamaan. Tällä tavoin kieleen jää rinnakkaisuutta, mutta nykyinen sekava kirjoitusasujen kirjo kuitenkin vähitellen yhdenmukaistuu.

Uudet ohjeet poikkeavat niistä neuvoista, joita on vanhastaan annettu maantieteellisten nimien kirjoitustavoista. Vanha malli Antintalo ei ole enää esikuvana uusia toimitilojen yms. nimiä muodostettaessa. Itse asiassa Antintalon tarkoite on laajempi kuin pelkkä rakennus. Sillä on viitattu koko maatilaan eli paikkaan. Julkisten rakennusten ja erilaisten toimitilojen nimet ovat taustaltaan erilaisia.

Uudella suosituksella yksinkertaistetaan ohjetta: rakennusten ja toimitilojen nimet voidaan kirjoittaa samalla tavoin kuin muutkin erisnimen sisältävät yhdyssanat (Matti-setä, Päijänne-purjehdus, loma-Suomi). Tämäntapaiset yhdyssanat ovat olleet kielenkäyttäjille mallina, kun on alettu kirjoittaa Järvenpää-talo, Snellman-sali jne. Nyt ohje ja käytäntö kohtaavat toisensa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että maantieteelliset nimet, esimerkiksi Tenojoki ja Araljärvi, sekä nimityyppi Helsinkipuisto (kuten asemakaavanimetkin) kuuluvat eri ryhmään ja erilaisten ohjeiden piiriin.

Hyvä muistaa: Suomen kielen lautakunta antoi joulukuussa 2000 suosituksen yritysten ja tuotemerkkien nimien kirjoittamisesta. Ks. tarkemmin Kielikellosta 2/2001,Yritysnimien oikeinkirjoitus.

 

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan kokoonpano
kolmivuotiskautena 2006–2009:

professori Harri Mantila
professori Auli Hakulinen
lehtori Mervi Murto
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
Kielitoimiston vs. osastonjohtaja Salli
Kankaanpää

Uusia jäseniä lautakunnassa ovat osastonjohtaja Salli Kankaanpää ja äidinkielen lehtori Mervi Murto. Salli Kankaanpää toimii myös lautakunnan sihteerinä. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ja Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen.

Pirjo Mikkonen