Ajatusviiva ja välit
Kysyttyä 3/2014

Suvi Syrjänen

Ajatusviiva ja välit

Kysymys: Ajatusviivan ympärillä käytetään joskus sanavälejä, joskus ei. Onko tähän ohjetta?

Vastaus: Ajatusviivaa käytetään eri tarkoituksiin. Virkkeen välimerkkinä ajatusviiva osoittaa virkkeeseen liittyvän päätelmän, täsmennyksen tai kommentin edellä olevaa täydentäväksi lisäksi ja ajatusviivan molemmille puolille tulee sanaväli: Teatteriesitys kiinnosti lapsia ‒ myös aikuisille riitti katsottavaa.

Ajatusviivaa käytetään myös yhdyssanoissa ja sanaliitoissa yhdistämässä osapuolia ja rajakohtia. Nämä voivat olla vaikkapa ottelun osapuolia (Jokerit‒HIFK), sanakirjan kieliä (suomi‒portugali‒suomi), teoksen tekijöitä (Hakulinen‒Paikkala) tai ääripäitä, kuten aikavälejä, lukumääriä (klo 8.00‒12.15, 35‒45 vuotta) tai reittien päätepisteitä (Helsinki‒Amsterdam). Tällöin viivan ympärillä ei yleensä käytetä sanavälejä.

Sanavälejä voi käyttää selvyyden vuoksi, jos jompikumpi tai molemmat ajatusviivan ympärillä olevat osat ovat sanaliittoja (Suomi ‒ Kap Verde, Costa Rica ‒ El Salvador). Sanaliitolla tarkoitetaan erilleen kirjoitettujen sanojen muodostamaa kokonaisuutta: äidin kieli vrt. yhdyssana äidinkieli. Jos ajatusviivan yhdistämistä osista jompikumpi tai molemmat ovat yhdyssanoja, välilyöntejä ei käytetä (Suomi‒Iso-Britannia).

Jos ajatusviivallinen ilmaus on yhdyssanan alkuosa, se liitetään loppuosaan yhdysmerkillä (15‒25-vuotiaat, Jokerit‒HIFK-ottelu). Jos yhdyssanan osana olevassa ajatusviivailmauksessa on sanavälit ajatusviivan ympärillä, tulee ennen yhdysmerkkiäkin väli (São Paulo ‒ Porto Alegre ‑ystävyysottelu).

 

 

Suvi Syrjänen