Aineistot vailla rajoja
Alkusanat 2/2016

Riitta Eronen

Aineistot vailla rajoja

Kotimaisten kielten keskuksen laajat kieliaineistot ovat tutkijoiden ja muiden niitä tarvitsevien käytössä. Myös lähes kaikkiin Kotuksen töihin tarvitaan taustaksi aineistoja (sanakirjojen toimittamiseen, lausuntoihin, yleisökysymyksiin).  Aineistot olivat alun perin erilaisia kokoelmia ja arkistoja, jotka Kotuksen perustamisen yhteydessä vuonna 1976 tulivat saman katon alle sanakirja- ja muiden hankkeiden mukana. Aineistot ovat kertyneet pitkän ajan kuluessa, ja niiden kehittäminen ja ylläpito on merkittävä osa Kotuksen työtä – ja myös yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tässä lehdessä kerrotaan, miten arkistot ovat muuttumassa ja jo muuttuneet avoimiksi sähköisiksi aineistoiksi, joita voidaan käyttää niin eri tieteenalat kuin maiden rajat ylittävästi.

Aineistojen keruussa on aiemminkin turvauduttu ja turvaudutaan yhä enemmän kielenkäyttäjäyhteisön talkooapuun. Niin tehdään myös uusinta ainesta kerättäessä: keväällä 2016 käynnistyneet Kotuksen nykykielen seurantatalkoot ovat jo saavuttaneet runsaasti vastakaikua, josta kerrotaan artikkelissa Pohdintaa ja paheksuntaa. Talkoissa esiin nousseita huomioita kielenkäytöstä esitetään koosteina myös Kotuksen verkkosivuilla. Ehkäpä tämä kanava antaa aineksia kielikeskustelulle, joka verkossa usein tahtoo kärjistyä.

Yksi Kotuksen arkistoista on jo yli satavuotias Nimiarkisto, jonka digitalisointi on nyt pisimmällä. Sen sisältämää tietoa olemassa olevista nimistä ja niiden taustoista tarvitaan mm. uutta nimistöä luotaessa. Arkisto tarjoaa yhä aineksia myös sellaiselle perinteiselle suomen kielen tutkimukselle kuin vaikkapa jonkin sanan esiintymiseen paikannimissä. Esimerkki tällaisesta löytyy artikkelista Käärme luonnonpaikkojen nimissä. Nimiin liittyy usein, ja näihin käärmenimiin vielä tavallistakin useammin, myös kiehtovia tarinoita.  Kuten Toni Suutari artikkelissaan toteaa, aineistot sisältävät laajemminkin muistitietoa, ajankuvia ja tarinoita. Niinpä nekin ylittävät monia rajoja.  

Kotimaisten kielten keskuksessa järjestettiin toukokuussa 40-vuotisjuhlaseminaari. Sen yhteydessä kerrattiin Kotuksen historiaa ja esiteltiin nykyistä toimintaa. Lisäksi lausuttiin paitsi 40-vuotisonnitteluja myös kiitoksia johtaja Pirkko Nuolijärvelle, joka on siirtymässä eläkkeeelle. Seuraavassa Kielikellon numerossa hän kertoo vuosistaan Kotuksessa ja ehkä myös siitä, millaisia mahdollisuuksia omaan tutkimukseen avautuu sitten, kun virkavelvollisuuksia ei enää ole.

Riitta Eronen