Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Keskustelua 3/1996

Tuula Uusi-Hallila

Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa

Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/96 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen tosiasian, että Castrénin hengenheimolaisia kaivattaisiin nyky-Suomessakin, jossa vanhemmat ohjaavat lapsensa vieraskieliseen opetukseen äidinkielen oppimisen kustannuksella. Seuraava Saarisen virke saattaa kuitenkin aiheuttaa väärinkäsityksen: ”Mikään muu sivistyskansana itseään pitävä kansakunta Euroopassa ei ole niin totaalisesti laiminlyönyt äidinkielen ja äidinkielisen kirjallisuuden opetusta kouluissa kuin Suomi.”

Sirkka Saarinen varmaankin viittaa siihen, että äidinkielen tuntimäärämme on yläasteella ja lukiossa Euroopan pienimpiä. Vaikka tunteja on niukasti, äidinkielen opetusta ei toki ole Suomessa laiminlyöty! Ammattitaitoinen ja innostunut äidinkielen opettajien ammattikunta ei säästele voimiaan opetustyössä. Tulokset myös kestävät vertailun. Voimme vain kuvitella, millaisia tulokset olisivatkaan, jos saisimme käyttää äidinkielen opetukseen yhtä paljon aikaa kuin eurooppalaiset kollegamme.

On ilahduttavaa, että kielentutkijat asettuvat julkisesti puolustamaan äidinkielen kouluopetusta. Ehkä yhteistyömme kannustaa Castrénin hengenheimolaisia korottamaan äänensä.

Tuula Uusi-Hallila
äidinkielen lehtori
Helsinki
Tuula Uusi-Hallila

Tässä lehdessä: 3/1996