4_2022 - Kielikello
Kielikello 4/2022
Julkaisun muut jutut
-
4/2022
Erkka Vuorinen, Kaija Rinta
Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa
Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja ‑tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.
Lue lisää
-
4/2022
Inkaliisa Vihonen
Monikielisyydessä kiinni – eurosuomen taival Euroopan unionissa
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Lue lisää
-
4/2022
Eeva Attila
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut.
Lue lisää
-
4/2022
Aino Piehl ja Sari Maamies
Työtä selkeän kielen puolesta Suomessa ja EU:ssa
Viranomaisten tekstien selkeyttäminen on vuosikymmenten ajan ollut Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltotyön painopisteitä. Paljon hyvää onkin vuosien mittaan saavutettu. Kotuksen pitkäaikainen kielenhuoltaja Aino Piehl on ollut työssä näköalapaikalla.
Lue lisää
-
4/2022
Salli Kankaanpää
Miten Euroopan maissa parannetaan viranomaisten kielenkäyttöä?
Useimmissa Euroopan maissa on tavoitteena, että viranomaiset viestivät tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tuore kysely kertoo, että maat toimivat muun muassa termityön, selkeän kielen ja selkokielen sekä sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.
Lue lisää
-
4/2022
Elina Heikkilä
Rengin pitää karkaamahan – nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa
Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.
Lue lisää
-
4/2022
Leena Joki
Pojat Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä
Sanakirjojen hakusanojen käyttöä havainnollistavat esimerkit heijastavat omaa aikaansa. Vanhojen esimerkkien kriittinen tarkastelu voi paljastaa vanhentuneita asenteita ja ajattelumalleja, joten sanakirjaa päivitettäessä myös esimerkkejä uudistetaan.
Lue lisää
-
4/2022
Anna Ryödi
Päivä meni virkaillessa
Yleiskielestä tuttua virka-sanaa käytetään murteissa tehtävän ja toimen mutta myös ajanvietteen merkityksessä – välillä jopa lorvimiseen tai viivyttelyyn asti.
Lue lisää
-
4/2022
Tuija Vertainen
Asia on pöydällä – byrokratian historiaa
Sana byrokratia on matkannut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Sana syntyi 1700-luvun puolivälissä asemaansa väärin käyttäneiden virkamiesten kritiikiksi.
Lue lisää
-
4/2022
Henna Leskelä
Suomen kielellä suomen kielestä
Suomen kielen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti Virittäjä viettää 125-vuotisjuhlavuottaan. Lehti perustettiin vuonna 1897, ja sitä on alusta alkaen julkaissut Kotikielen Seura. Virittäjä on Suomen...
Lue lisää
-
4/2022
Klaas Ruppel
Suomen etymologinen sanakirja kaikkien käyttöön
Lokakuun 31. päivänä 2022 julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla Suomen etymologinen sanakirja (SES). Viimeinkin verkossa on saatavilla etymologinen sanakirja, joka selittää lähes kaikkien suomen...
Lue lisää
-
4/2022
Maria Rantanen
Alennuksen merkitseminen
Lue lisää
-
4/2022
Heikki Hurtta
Nuin se menee!
Lue lisää
-
4/2022
Kirsti Aapala
Vainon lähtökohta
Lue lisää