4_2018 - Kielikello
Kielikello 4/2018
Julkaisun muut jutut
-
4/2018
Jutta Rosenberg
Kun risuaidasta tuli hashtag
Olennainen osa monien sosiaalisten medioiden päivityksiä ovat hashtagit, suomeksi aihetunnisteet. Hashtagit ovat osa monien jokapäiväistä kielenkäyttöä, ja niitä käytetään jopa puheessa, mutta mitä me oikeastaan viestitämme hashtageilla?
Lue lisää
-
4/2018
Eeva Öörni
Löydettävyyden lähteillä: kuinka kirjoittaa Googlelle suomeksi?
Suomalaiset pitävät hakukoneita yksinkertaisempina kuin ne ovatkaan, sanoo hakukoneasiantuntija Arttu Raittila. Mitä tiedonhakijan kannattaa Googlen kielitajusta tietää? Entä verkkokirjoittajan?
Lue lisää
-
4/2018
Henna Makkonen-Craig
Kielenhuoltoa sähköisen asiointipalvelun äärellä
Sähköisen palvelun kielenhuolto on oma lajinsa, jossa yhdistyvät suomen kielen asiantuntijuus, kielenhuolto, valmius tuottaa tekstiä digitaaliseen ympäristöön sekä käytettävyysajattelu. Näin luonnehtivat työnsä vaatimuksia Verohallinnon kielenhuoltajat Hanna Hinttala ja Kristiina Ådahl.
Lue lisää
-
4/2018
Virpi Jylhä
Saavutettavuusmyllerrystä
Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lue lisää
-
4/2018
Salla Fagerström
Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset
Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.
Lue lisää
-
4/2018
Riitta Hyvärinen
Kielenhuoltaja somen ihmemaassa
Uudet viestintäkanavat ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kirjoittajissa. Somen kieli aiheuttaa tuskaa, sillä koulussa tai työelämässä aiemmin opituista tekstilajeista ei aina suoraan ole malliksi. Lisäksi pitäisi osata olla rento ja hauska mutta samalla asiallinen.
Lue lisää
-
4/2018
Ilona Paajanen
Digiä uudissanoissa
Kotimaisten kielten keskuksessa kartutettavaan nykysuomen sanatietokantaan on kuluvana vuonna kerätty ahkerasti tietotekniikkaan ja digitaalisuuteen liittyviä uusia sanoja.
Lue lisää
-
4/2018
Riitta Korhonen
Pisteitä ja pilkkuja
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty paitsi sanastoa ja kielioppia koskevia havaintoja myös huomioita oikeinkirjoituksesta, mm. desimaalipisteestä, pisteettömästä päiväyksestä ja pilkun liikakäytöstä.
Lue lisää
-
4/2018
Riitta Korhonen
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Lue lisää
-
4/2018
Liisa Raevaara
Vuoden selväsanainen ‑kilpailusta ideoita ja intoa virkakielen parantamiseen
Tänä vuonna Vuoden selväsanainen ‑kilpailun voittajaksi valittiin Kelan viestintä ja sen Kela-tärpit. Kela-tärpit ovat lyhyitä, lukijaa puhuttelevia ja tyyliltään kevyitä tietopaketteja, joilla Kela kertoo etuuksistaan sosiaalisessa mediassa.
Lue lisää
-
4/2018
Leealaura Leskelä
Mittaa selkokielestä
Selkokeskus julkaisi tänä syksynä selkokielen mittarin, jolla voi arvioida tekstien selkokielisyyttä.
Lue lisää
-
4/2018
Kirsti Aapala
Meidän lapset ja naapurin kakarat
Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.
Lue lisää
-
4/2018
Minna Salonen
Onks kellään Laraa myirä? – myymisen monet muodot
Yleiskielessä käytetään yleensä verbiä myydä, jonka taivutusmuotoja ovat myy ja myi. Murteissa myydä-verbillä on myös muodot myidä (murteissa esim. myirä) ja myödä (murteissa esim. myörä), jotka taipuvat myidä : myi :...
Lue lisää
-
4/2018
Leena Joki
Tiedostavaa ruokaa ja vastuullista suklaata?
Lyhyys ja ytimekkyys ovat esimerkiksi otsikoissa ja mainosteksteissä usein paikallaan. Toisinaan iskevyyteen tähtäävä tiivistäminen voi synnyttää tahatonta komiikkaa tai muita ei-toivottuja seurauksia. Seuraavissa...
Lue lisää
-
4/2018
Riitta Eronen ja Sari Maamies
Suomen kielessä kaikki on kiinnostavaa
Riitta Eronen on vuosien saatossa tullut tutuksi Kielikellon lukijoille ja Kielitoimiston neuvonnan asiakkaille. Hän työskenteli Kotimaisten kielten keskuksessa 33 vuoden ajan hyvin monenlaisissa tehtävissä,...
Lue lisää
-
4/2018
Sirkka Paikkala
Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa
Syyskuun lopulla avattiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla julkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Julkaisu on tarkoitettu etenkin toimittajille,...
Lue lisää
-
4/2018
Tiina Manni-Lindqvist
Kuka oli tapaninpäivän Tapani?
Lue lisää
-
4/2018
Tiina Manni-Lindqvist
Aatamin ja Eevan nimipäivä
Lue lisää
-
4/2018
Leena Joki
Miksi evakuointi eikä evakointi?
Lue lisää
-
4/2018
Elina Wihuri
Onko Helsingissä ollut joskus Heikinkatu?
Lue lisää
-
4/2018
Henna Makkonen-Craig
Dumpling vai taikinanyytti?
Lue lisää
-
4/2018
Riitta Hyvärinen
Kauramaito ja kaurajuoma
Lue lisää